Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2017

Muistojen puistokatu -konsertti 17.11.2017 klo 15

Palokan aluekirjasto, Koivutie 5

Karin Parhaat

Viihdemusiikin helmiä, parhaat ikivihreät.

Karin parhaat (Kari Hokkanen, viulu ja hanuri, Kaiku Pietiläinen, viulu, Mikael Elgland, kitara, Tony Elgland, kontrabasso, Mikko Oinonen, AKAI-puhallin, Farshad Sanati, sandoor)

Vapaa pääsy
Järj. Palokka-Seura ry

Sininen ja valkoinen -konsertti ja yhteislaulua 16.11.2017 klo 19

Palokan koulu, Koivutie 5

Sininen ja valkoinen -konsertti on Palokan kulttuuripäivien Suomi100 -ohjelmistoa.

Jyväskylän Puhallinorkesteri, kapellimestarina Eveliina Aijasaho
Juonto ja laulun johto Heikki Tynkkynen

Vapaa pääsy. Ohjelma 5e.

Järj. Jyväskylän kansalaisopisto ja Palokka-Seura ry

Jyväskylän puhallinorkesteri, kapellimestari Eveliina Aijasaho, kuva Kari Virtanen

Tarinoita rintamalotista 15.11.2017 klo 12.30

Palokan aluekirjastossa

Tarinoita rintamalotista, kuva: Keijo Valkonen

Tarinoita rintamalotista -musiikkiteatteriesitys on Suomi100 -ohjelmistoa Palokan kulttuuripäivillä. Esitys koostuu tarinoista ja tutuista sota-ajan lauluista.

Laulu ja tarinat: Tarja Matilainen
piano: Nina Loimusalo.

Esityksen tarinat pohjautuvat lottien autenttisiin kokemuksiin komennusajalta. Tarinoissa käsitellään kuolemanpelkoa, sodan aiheuttamaa hätää ja tuskaa, mutta myös rakkauden ja yhteisöllisyyden voimaa, joiden avulla jaksettiin eteenpäin ja selvittiin vaikeista koettelemuksista.

Esitys kestää n. 45 min., jonka jälkeen on mahdollisuus jäädä keskustelemaan aiheesta.
Tilaisuus sopii eri sukupolville, joten tervetuloa paikalle niin nuoret kuin iäkkäämmät ihmiset!

Suomi – isänmaani sanoin ja sävelin 14.11.2017 klo 18

Suomi – isänmaani sanoin ja sävelin: Liisa Partanen, Kalle Kinnunen, Seppo Hautalahti. kuva: Riitta Kinnunen


Palokan kirkko, Rovastintie 8

Kalle Kinnunen, laulu
Liisa Partanen, piano, urut ja laulu
Seppo Hautalahti, lausunta ja juonto
Heikki Tynkkynen, piano

Vapaa pääsy
Järj. Palokan alueseurakunta

…..

Taustaa konsertille

Koska Suomi itsenäisenä valtiona täyttää tänä vuonna 100 vuotta, halusin antaa oman panokseni työryhmäni kanssa juhlavuoteen. Se kumpuaa kiitollisuudesta jo melko pitkästä elämästäni ja vapaasta isänmaastani. Sen aikana olen saanut paljon hyvyyttä osakseni läheisiltäni, ystäviltäni ja monilta opettajiltani. On ollut paljon rinnalla kulkijoita ja olen saanut tehdä työtä lasten ja nuorten aikuisten parissa monia kollegoita unohtamatta. Monet opettajani ovat kannustaneet eteenpäin.

Olen nähnyt ja kokenut, kuinka Suomi on noussut sodan jälkeisestä aineellisesta köyhyydestä. Elämä oli kuitenkin lapselle ja nuorelle lapsuudessanikin turvallista ja antoisaa. Muistot ovat kullanneet nuoruuden. Ihmiset välittivät toisistaan ja kanssakäyminen oli vilkasta naapureiden kanssa maalaisympäristössä. Maanviljelijävanhempani tekivät kovasti töitä lastensa eteen ja toivoivat, että meillä olisi helpompaa kuin heillä. Kasvatus perustui arvoihin uskonto, koti ja isänmaa.

Isoisäni oli ns. Suuressa lähetystössä, joka vei keisari Nikolai II:lle puolen miljoonan suomalaisen allekirjoittaman anomuksen peruuttaa armollisesti ns. Helmikuun manifesti. Manifesti pyrki kumoamaan voimassa olevat Ruotsin ajalta peräisin olevat lait. Valitettavasti lähetystön työ ei johtanut toivottuun tulokseen.

Isäni taisteli Talvi- ja Jatkosodassa Laatokan pohjoispuolella ryhmänjohtajana. Hän palasi sodasta vain lievästi haavoittuneena, mutta henkiset vammat olivat jättäneet jälkensä monien muiden aseveljien tapaan.

Suomi on nyt kovin toisenlainen kuin lapsuudessani. Se on monella tapaa parempi lähes joka suhteessa. Elämämme on aineellisesti ja fyysisesti paljon helpompaa koneellistumisen ja erilaisten laitteiden auttaessa jokapäiväisessä elämässä. Kiire on kuitenkin lisääntynyt siitä huolimatta ja henkisesti monet kokevat elämän raskaaksi ja rikkinäiseksi. Yksinäisyyden tunne vaivaa monia. Lisääntynyt vapaa-aika on tuonut myös ongelmia. Houkutukset ja vaarat joutua väärille teille ovat monien, etenkin nuorten, osana.

Onneksi valtaisa enemmistö kokee elämänsä onnelliseksi tai vähintäänkin tyydyttäväksi. Rohkaisevaa on, että nuorisomme pääosa on pyrkimyksiltään tervettä, osaavaa, ahkeraa, hyvin käyttäytyvää sekä elämään vastuullisesti ja luottavaisesti suhtautuvaa sekä isänmaallista.

Vaarana on, että kaiken keskellä emme näe sitä hyvää, mitä meillä on, vaan näemme vain puutteita ja epäkohtia. Suomi on kaunis maa ja sen ihmiset ansaitsevat kiitosta ja arvostusta. Täällä on hyvä asua ja olemme kasvamassa hyvällä tavalla kansainvälisyyteen, kiitos mm. koulutustasomme.

Suomi tuotiin maailman tietoisuuteen lähinnä kulttuurin avulla. Kulttuurimme tasosta on edelleen pidettävä hyvää huolta.
Uskon vahvasti kansamme hyvään tulevaisuuteen, kunhan saamme elää hyvissä suhteissa naapurikansojen ja kaikkien kansojen kanssa ja toteutamme vastuumme kansojen perheessä.

Luontomme hyvinvoinnista huolehtiminen on meidän kaikkien vastuulla. Suomi tulee luovuttaa puhtaana tuleville sukupolville.
Kansamme on etenkin vaikeina aikoina turvannut Jumalaan. Uskon, että siinä on meidän suurin turvamme myös tulevaisuudessa.

Jyväskylässä 11.9.2017
Kalle Kinnunen

Palokan kulttuuripäivät avataan lauantaina 11.11.2017 klo 13

Palokan aluekirjastossa, Koivutie 5

Palokan 17. kulttuuripäivät 11. – 19.11.2017, logo Pirjo Leirimaa

Tilaisuuden avaa Palokka-Seuran varapuheenjohtaja Markku Tossavainen.

Avauspuheen pitää kunnanvaltuutettu, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsen Maritta Tynkkynen.

Palokka-Seura jakaa Suomen Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin.

LC Palokka julkistaa Vuoden palokkalaisen.

Palokka-lehden päätoimittaja Erkki Keiskoski ja toimitusjohtaja Santtu Keiskoski luovuttavat Palokan kulttuurin kulmakivi –palkinnon. Palkittavan on valinnut tänä vuonna kuvanveistäjä Kari Alonen.

Puheiden ja palkitsemisten välissä Jyväskylän Kansanmusiikkiyhdistyksen Pelimannikerholaisten musiikkiesityksiä.

Vapaa pääsy

Avajaisten jälkeen noin klo 14.30 on mahdollisuus tutustua ’Juuret Palokassa – taiteilijoita kotiseudullaan’ -näyttelyyn Galleria Palkissa Jyväskylän kansalaisopiston kuvataidekoulun suunittelijaopettaja Jarmo Laaksosen johdolla.