Aihearkisto: Palokka-Seura

Palokka-Seura mukana Kotiseututorilla pe ja la 11. – 12.8 klo 10 – 18

Valtakunnallisten kotiseutupäivien aikana Kävelykadulle on pystytetty Kotiseututori, jolla kotiseutuväki ja tapahtuman keskisuomalaiset yhteistyökumppanit esittelevät toimintaansa.

Kotiseututorin myynti- ja esittelypisteet:

Ahontuvan tarhat
Marjaana Niskanen
Teeleidi
Keski-Suomen hevosjalostusliitto
Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän museot
Suomen Kotiseutuliitto
EduFutura
Palokka-Seura
Kotiseutuyhdistyksiä
Hankasalmen kotiseutuyhdistys
Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset
Konneveden kunta
Saarijärviseura
Gloria
Yle
Keskisuomalainen
Puolustusvoimat
Ilmasotakoulu
JJK

Tulevaisuuden puu istutettiin Palokkaan

Palokan Kevät -tapahtuman yhteydessä lauantaina 20.5.2017 Palokan liikuntapuistoon, kirkon lähettyville.

Tulevaisuuden puun istutus 20.5.2017. Kuva: Tapio Blomqvist

PUHETTA ITSENÄISYYDEN KUUSEN ISTUTUKSESSA 20.5.2017
Suomi 100-hankkeeseen liittyvien Internet-tiedotteiden mukaan kooten ja lyhennellen laatinut Kimmo Leimu

Arvoisat läsnäolijat. Hyvät ihmiset.

Kun itsenäinen Suomi tänä vuonna täyttää sata olemassa olonsa vuotta, voimme pitää asiaa Suomen kansan todellisena merkkitapahtumana, jota on syytäkin juhlia.

Itsenäisyyden 100-vuotistapahtumia on järjestetty kulttuurin monimuotoisuuden merkeissä.
Valtakunnallisena Suomi 100-hankkeena tapahtumat on organisoitu useille eri tasoille.

ALUEVERKOSTO käsittää 19 maakuntaa ja 6 keskuskaupunkia

Alueverkostolla on useita teemoja, mm:
– Suomen kansallisruoka: valittiin reilusti ruisleipä
– Luonnon päivät 2017 jokaiselle vuodenajalle omansa
– Tasa-arvo ja naisten asema
– Uusi Tuntematon sotilas -elokuva
– Toinen Tuntematon – tarinoita naisten käymästä sodasta
– Hiihdon MM-kisat Lahdessa 2017
– 800:n valtakunnallisen hankkeen keskiössä on useimmiten ollut METSÄ

KANSAINVÄLISESTI Suomi-aiheiset ohjelmat ovat kattaneet 6 manteretta, joilla Suomi 100 -ohjelmaa,
100 maata, joissa Suomi 100-ohjelmaa. Traveling sauna matkustaa USA:n länsirannikolta itään, jopa Etelämantereella nimettiin vuori Mount Suomeksi.

Yksi keskeisistä teemoista on ollut Suomi tulevaisuudessa, mistä on seurannut Tulevaisuuden puun istutustalkoot. Näissä merkeissä olemme juuri nyt koolla.

Juhlafanfaari 20.5.2017 Jukka Mononen Jyväskylän Puhallinorkesterista. Kuva: Markku Tossavainen

SANA TULEVAISUUDEN PUULLE, JONKA JUURI OLEMME ISTUTTANEET.

Tämän perinteen historiaa:

Kun Suomi sata vuotta sitten itsenäistyi, silloinen Chilen pääkonsuli Rudolf Ray kylvi multaan itsenäisyyden kunniaksi kuusen siemenen. Kun puu varttui, hän päätti lahjoittaa kuusen ja siitä kertovan muistokiven Suomen eduskunnalle. Tämä Suomen itsenäisyyden kuusi istutettiin Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931. Samalla pääkonsuli lahjoitti 200 000 markkaa perustamalleen Itsenäisyyden kuusen rahastolle. Toiveenaan oli, että joskus tämän kuusen siemenistä idätetään ja kasvatetaan taimia, jotka sitten myytäisiin yksityisille ja yhteisöille eri puolille Suomea.

Toiveen voitiin todeta toteutuneeksi vuonna 1967 kun Suomi täytti 50 vuotta. Tuolloin oli myyntikunnossa yli 30 000 kuusentainta ja taimen viereen tulevaa muistolaattaa, joissa luki: ”Kotikuusi. Istutettu 1967” tai ”Kotikuusi istutettu vuonna 1967, jolloin Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäisenä valtakuntana”.

Sitä ennen kuitenkin sekä kuusi että sen isänmaa olivat kokeneet ankaria kriisin vuosia. Kuin symbolina noille tapahtumille tuo ensimmäinen Itsenäisyyden kuusi menetti latvansa Helsingin pommituksissa. Mutta yhtä vahvan symbolisesti se kuitenkin toipui iskusta ja jatkoi kasvamistaan yhdessä toisten sota-ajan invalidien kanssa. Olen muutama päivä sitten voinut omin silmin todeta, että tuo ensimmäinen Itsenäisyyden kuusi elää ja voi hyvin jo reilusti yli kymmenen metrin mittaisena monumenttina muuten lehtipuuvaltaisessa puistossa.

Vuoden 1967 Kotikuusien ja laattojen myynnin otti tehtäväkseen SOK. Kuusentaimet olivat kaikkien halukkaiden ostettavissa, mutta tiedetään, että joissain pitäjissä osuuskaupat lahjoittivat niitä kouluille. Kotikuusien yleiseksi istutuspäiväksi oli määritelty helluntai 14.5.1967, mutta tehtiinpä istutuksia vielä saman vuoden syksylläkin. Kuuset levisivät ympäri Suomea ja vietiinpä joitain ulkomaillekin. Tällä hetkellä ne ovat siis 50 vuoden ikäisiä.

Kuusten alkuperä on ajan saatossa saattanut monella paikalla unohtua. Sen verran komeita ja hyväkasvuisia ne kuitenkin ovat, että todennäköisesti suurin osa on vielä pystyssä ja merkittäviksi tunnustettuja.

SUOMI 100 -HANKKEET

Sama perinne toistuu myös Suomen täyttäessä sata vuotta. Meneillään on hanke uusien itsenäisyyden kuusien istuttamiseksi. Mahdollista ja myös toivottavaa on, että taimet olisivat samaa alkuperää kuin tuo Helsingin Kaivopuistossa edelleen elinvoimaisena kasvava kantaäiti. Mahdollista se on myös siksi, että nuo upeat kuuset ovat tuottaneet myös jälkikasvua. Lisää tietoa itsenäisyyden kuusista kaivataan jo siitäkin syystä, ettei arvokkaita puita vahingossakaan kaadettaisi, vaan otettaisiin perimä talteen ja istutettaisiin niistä uusia itsenäisyyden kuusia. Kysyä sopii, onkohan olemassa tietoa Palokkaan istutetuista Kotikuusista? Olisivatko kenties jotkut niistä vaikkapa noissa tienvarsien rankapinoissa? Varmuuden vuoksi merkitsemme tämän istutuspaikan selvästi, jotta se paremmin selviäisi nuoruutensa kriisivuosista.

Alkuperäinen Itsenäisyyden kuusi on istutettu ’Suomen Tasavallan eduskunnan kunniaksi’, joten eduskunnan rooli on merkittävä myös nyt. Kunnilla on tärkeä rooli osoittaa istutuspaikkoja sekä kannustaa kouluja, päiväkoteja ja vanhainkoteja. Kansalaisyhteisöillä ja yksittäisillä kansalaisilla on mahdollisuus osallistua ja tulla dokumentoiduksi kampanjan historiaan. Kampanja tarjoaa eri yhteisöille mahdollisuuden käyttää istuttamista osana omaa juhlavuoden toimintaansa.

Myös musiikilla on tärkeä roolinsa kampanjassa. Sen tunnuskappaleena soi Sibeliuksen Kuusi. Kampanjaa varten on sävelletty oma juhlalaulunsa, joka lähetetään kaikille Suomen kouluille ja kuoroille laulettavaksi juhlavuonna.

TULEVAISUUDEN PUU -KAMPANJA

Tänä Itsenäisyyden juhlavuotena istutettavia taimia kutsutaan Tulevaisuuden kuusiksi.
Asian puolesta käynnistetty kampanja kutsuu mukaan istuttamaan kuusia ja muitakin puita satavuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Kysymyksessä on historiallinen kampanja, sillä se jatkaa Itsenäisyyden juhlimisen perinteitä Itsenäisyyden kuusen (1917) ja Kotikuusien (1967) sekä myöhemmin istutettujen juhlapuiden jälkeen. Tulevaisuuden kuusen virallinen suojelija on Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Puita istutetaan perinteen mukaisesti yksittäin ja metsiköiksi. Istuttamisesta vastaavat koulut, kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja yksittäiset kansalaiset. Kampanjaorganisaatio luo toimintamallit eri kohderyhmille ja koordinoi toimintaa, tiedottaa, varmistaa istutettavien taimien saatavuuden sekä järjestää työkalut istutusten dokumentointiin jälkipolville.

Jatkamalla juhlapuuperinteitä ja tukemalla tulevaisuuden kestävää kehitystä kampanjan toivotaan tarjoavan mahdollisimman monelle tilaisuuden kunnioittaa itsenäisyytemme historiaa ja nykyistä merkitystä konkreettisella teolla. Kampanja korostaa myönteistä yhdessä tekemisen tunnetta, joka kanavoidaan käytännön toimintaan. Sen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten suhdetta luontoon ja metsiimme, osana kulttuuriamme ja kansainvälistyvää Suomea.

Kutsu on käynyt kaikille Suomessa asuville ihmisille, ulkosuomalaisille sekä Suomen ystäville muualla. Mukaan kutsutaan myös kaikki yhteisöt: kunnat, koulut, kirkot ja uskonnolliset yhteisöt, puolustusvoimat, yritykset, yhdistykset, järjestöt ja yksityiset kansalaiset. Myös muut Suomessa asuvat, vähemmistöryhmät ja maahanmuuttajat halutaan mukaan. Ulkomailta kutsutaan mm. suurlähetystöt, Suomi-koulut ja Suomen ystävät. Keskiössä ovat lapset ja nuoret. Heidän kauttaan katse on siis tulevaisuuteen.

Suomen 4H-liiton koordinoiman Suomi 100 -projektin tavoitteena on myydä vähintään 5 000 kuusta. Pakettia myyvät 4h-nuoret, ja niiden tuotto menee Suomen kulttuurirahaston alaisuuteen perustettavaan rahastoon lasten ja nuorten metsä- ja ympäristökasvatukseen.

LOPPUAJATUKSIA

Vaikka Suomi itsenäisenä valtiona on 100-vuotias, meidän historiamme kansana on kuitenkin huomattavasti pidempi – jopa niin pitkä, ettei alkuperästämme tai edes kotoutumisesta tänne ole saatu täysin tarkkaa kuvaa, koska moni kansakunnalle ja sen kulttuurille tunnusomainen elementti häipyy varhaishistoriamme tavoittamattomaan hämärään. Varmana voitaneen pitää, että mitään yhtenäistä Suomen kansan/suomalaisten “porukan” vaellusta ja päätymistä Suomen niemelle ei ole tapahtunut. Pikemminkin voidaan otaksua, että hakeutuminen on ollut sukujen ja perheitten pitkäaikaista rinnakkaiseloa – vähitellen tiivistyvää kulttuurista ja kielellistä yhteen kuuluvaisuutta ja vuorovaikutusta, jossa on havaittavissa sekä balttilaisia, slaavilaisia että skandinaavisia yhteyksiä.

Niitä 108 vuotta, jotka elimme Venäjän tsaarin alamaisina ennen itsenäisyyden julistusta, tai niitä edeltäviä 600 vuotta, jolloin “Suomi oli ruotsalainen”, voidaankin historiallisen Suomen kansan kannalta pitää jonkinlaisena välitilana, valmistautumisena yhtenäiseen ja omaehtoisuuteen suomalaisuuteen, pikemmin kuin vain puuttuvan itsenäisyyden vaiheena.

Vasta kun kansa oli kypsä, sen edustajat onnistuivat käyttämään hyväkseen tilaisuutta silloin kun se tarjoutui. Silloin – otollisten olosuhteitten ja monien onnellisten yhteensattumien ja kautta – toteutui haave itsenäisestä Suomesta. Selviytymistä ja säilymistä omaleimaisena ja kielellisesti suomalaisena kansakuntana kaikkien noiden vuosisatojen jälkeen voidaan syystä pitää suoranaisen ihmeenä.
Tosin vielä silloinkaan se ei ollut osaansa täysin valmis, vaan joutui käymään läpi omat sisäiset tilintekonsa. Tästä kaikesta me tämän päivän rauhassa ja suhteellisessa yltäkylläisyydessä elävät suomalaiset voimme tuntea nöyrää kiitollisuutta.

Kun me nyt täällä Palokassakin olemme juhlavuoden kunniaksi iskeneet lapiota turpeeseen ja istuttaneet oman tulevaisuuden puumme, olemme halunneet tehdä sen kunnianosoituksena maamme menneitten sukupolvien raivaajille, kansan keskuudesta nousseiden osaajien, henkisten johtajien sekä maan sitkeiden puolustajien muistolle. Samalla kun toivomme, että tämä puu kasvaisi terveenä ja kukoistavana vielä pitkään meidänkin sukupolvemme jälkeen, haluamme istuttaa sen symbolina vahvalle uskolle suomalaisen kulttuurin kestävyyteen ja kehityskelpoisuuteen menestyäkseen tulevien aikojen haasteissa.

Tulevaisuuden puun istutus 20.5.2017. Kuva Tapio Blomqvist

Palokka-Seuralle uusi puheenjohtaja

Vuosikokous 16.3.2017. Vesa Välilä ja Elli Ojaluoto

Palokka-Seuran vuosikokous valitsi 16.3.2017 seuran uudeksi puheenjohtajaksi Vesa Välilän. Vuodesta 2012 puheenjohtajana toiminut Elli Ojaluoto halusi jättää paikan uudelle vetäjälle. Vesa Välilä on seuran 3. puheenjohtaja ja ensimmäinen, joka on syntyperäinen palokkalainen.

Vuosikokous valitsi seuran hallitukseen Tuomo Blomqvistin, Kimmo Leimun, Anneli Meskasen, Pirkko ja Risto Rissasen sekä Markku Tossavaisen ja varajäseniksi Silja Parrin, Matti Tikkasen ja Heikki Tynkkysen.

Seuran toimintasuunnitelmaan kuuluu Palokan kevät –tapahtuma 20.5. ja Palokan kulttuuripäivät 14. – 19.11.2017. Kulttuuripäivien ohjelmassa juhlitaan myös 100-vuotiasta Suomea. Palokan kevät toteutetaan paikallisten järjestöjen ja toimijoiden yhteisenä kevättempauksena.

Vuoden 2017 suunnitelmaan ei sisälly uusia julkaisuja, mutta tavoitteena on edelleen kartuttaa kuva-aineistoa ja muisteluja, joiden pohjalta voidaan suunnitella uutta julkaisutoimintaa lähivuosina.

Seura jatkaa jäsenhankintaa ja toivoo, että seuran toimintaan saataisiin mukaan nykyistä enemmän työikäisiä palokkalaisia.

Palokka-Seuran vuosikokous torstaina 16.3. klo 18 Palokan koululla

… luokassa Y7

Tervetuloa mukaan keskustelemaan siitä, mitä Palokka-Seurassa tänä vuonna tehdään!

Sääntöjemme mukaan kokous etenee seuraavasti:

Yhdistyksen vuosikokouksessa
1. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
3. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
4. Esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
5. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus kuluvalle kalenterivuodelle
7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
8. Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja
9. Päätetään vuosikokouksen koollekutsumistavasta sääntöjen 10 §:n rajoissa
10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Hyvän joulun toivotus!

logo_ps_19102015-07

Palokka-Seura kiittää kaikkia nykyisiä ja entisiä palokkalaisia kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista joulua ja onnellista Suomi 100 -vuotta 2017!

Seuran julkaisemaa Suomi 100 -juhlavuoden kalenteria on vielä saatavissa Palokan Keskuskulman kukka ja hautaustoimistosta, Raivaajantie 1, hintaan 15 €.

Elli Ojaluodosta vuoden palokkalainen

Vuoden palokkalainen 2016 Elli Ojaluoto

Vuoden palokkalainen 2016 Elli Ojaluoto

Vuoden 2016 palokkalaiseksi on valittu Palokka-Seuran puheenjohtaja Elli Ojaluoto.

Vuoden palokkalaiseksi voidaan valita henkilö tai yhteisö, joka on toiminut asuinympäristön yleisen kehittymisen, asukkaitten viihtymisen ja kotiseudun tuntemisen edistämiseksi.

Elli Ojaluodon ansioksi kuuluu myös Palokan seudun historian ja tuntemusten sekä tietämysten edistäminen, jossa kantavana tekijänä on varmasti ollut Palokka-kirjan julkaiseminen. Elli Ojaluodon johdolla Palokka-Seura on kehittänyt aktiivisesti myös tiivistä yhteistoimintaa Palokassa toimivien järjestöjen ja yhteisöjen kesken kooten näin kaikki voimat Palokan alueen kehittämiseksi.

Elli Ojaluoto on luotsannut Palokka-Seuraa vuodesta 2012.

Palkinnon luovutti LC Palokan presidentti Yrjö Kautto Palokan kulttuuripäivien avajaisissa 15.11.2016.

(Teksti on pääosin lainattu Palokka-lehdestä 17.11.2016.)

Palokka-Seura julkaisi Suomi 100 -juhlavuoden kalenterin

Suomi täyttää 100 vuotta ensi vuonna ja sen kunniaksi Palokka-Seura julkaisee vuoden 2017 seinäkalenterin palokkalaisin kuvin. Kalenterissa kerrotaan myös mitä tärkeää on tapahtunut sekä Suomessa että Palokassa itsenäisyyden ajan eri vuosikymmenillä. palokka-seuran-kalenteri-2017_kansi_page_01

Kalenteria myydään muun muassa Kulttuuripäivien loppuviikon tapahtumissa:

torstaina 17.11. klo 16 – 19 Palokan kirjastolla Galleria Palkissa,
perjantaina 18.11 klo 11 – 15 Palokan kirjastolla sekä
lauantaina 19.11. klo 10 – 12 Palokan koulun ruokalassa Valoa etsimässä -lastentapahtumassa

Sitä on myös myynnissä Palokan kukkakaupassa (Palokan Keskuskulman Kukka ja Hautaustoimisto, Raivaajantie 1) kukkakaupan aukioloaikoina:

arkisin klo 9-17
lauantaisin 8.30-15
sunnuntaisin 10-15

Palokka-Seuran jäsenkampanja

Jokainen 30.9.2016 mennessä seuraan liittynyt uusi jäsen osallistuu arvontaan, jossa pääpalkintona on Palokka – kaskimaista kaupunginosaksi –kirja. Lisäksi arvotaan 6 Palokka-Seuran T-paitaa.

Liity Palokka-Seuraan maksamalla jäsenmaksu 15 euroa (+ 5 euroa saman perheen toiselta jäseneltä) tilille FI30 5290 8120 0327 93.

Kirjoita viestikenttään kaikkien jäseneksi liittyvien täydelliset nimet sekä yhteystiedot, myös mahdollinen sähköposti. (Pyrimme hoitamaan tiedottamisen ensi sijassa s-postina.)

Asukasilta torstaina 12.5. klo 17.30 – 20 Palokan koululla

Palokan oma asukasilta järjestetään tostaina 12.5.2016 klo 17.30-20.00 Palokan koulun ruokalassa.

Palokan ympyröitä

Palokan ympyröitä


Illan teemana on asuinalueen liikenne. Millainen on teiden ja kevyen liikenteen väylien kunto? Miten liikenne sujuu eri väylillä, onko vaarallisia risteyksiä tai solmukohtia? Miten julkinen liikenne toimii? Millainen on liikenneturvallisuus Palokassa? jne.

Asukasillassa on mukana teemaan liittyen asiatuntijoita sekä Jyväskylän kaupungilta että ELY-keskuksesta.

Kysymyksiä voi lähettää etukäteen sähköpostitse asukasyhdyshenkilö Hanna Tenhuselle osoitteeseen: etunimi.sukunimi@jkl.fi

Palokan asukasillan tavoitteena on käydä avointa keskustelua liikenteeseen liittyvistä kysymyksistä ja kehittämisen kohdista. Illan lopuksi sovitaan siitä, miten kehitettäviä asioita lähdetään viemään eteenpäin. Asukasillan järjestävät Palokka-Seura ry ja Jyväskylän kaupunki/ Strategia ja kehittäminen.

Kahvitarjoilu.

Tervetuloa!

Lisätietoja:

asukasyhdyshenkilö Hanna Tenhunen, puh 050 311 8980
Elli Ojaluoto, Palokka-Seura ry, puh 050 – 502 0347

Palokka-Seura juhlii marraskuussa – 10 vuotta täyteen

Palokka-Seuran johtokunnan kokous 9.11.2005.

Palokka-Seuran johtokunnan kokous 9.11.2005.

Palokka-Seuran 10-vuotisjuhlaa vietetään 15.11 klo 15 Pelimannitalolla.

Ohjelma

Kanteleyhtye Riemu
Katriina Weijo, Maria Ojanperä, Saija Hostikka ja Kari Dahlblom

Tervetuloa
Elli Ojaluoto, Palokka-Seuran puheenjohtaja

Puikulat
Johtajana Katri Lepistö

Juhlapuhe
Professori Janne Vilkuna, Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja

Ansiomerkkien jako
Professori Janne Vilkuna ja puheenjohtaja Elli Ojaluoto

Kooste runoilija Elmer Diktoniuksen runoista
Jyväskylän Sana-Sepot: Ulla-Maija Färm, Kalervo Kastari

Barokkiyhtye
Johtajana Juha Lauttamus

Palokan kulttuurin kulmakivi –palkinnon jakaminen
Päätoimittaja Erkki Keiskoski ja puheenjohtaja Elli Ojaluoto

Skiffle-orkesteri Musti
Johtajana Jyrki Loukola

Palokan Viihdelaulajat
Johtajana Sari Eirtola-Loukola

Palokan laulu yhteislauluna
Säestys Heikki Tynkkynen, piano

Juhlakahvit

Diaesitys seuran toiminnasta
Kimmo Leimu ja Anita Lyyra

Juhlan juontaa Heikki Tynkkynen