Palokka

Palokan seudun vanhoja, viimeistään 1800-luvulla maakirjaan merkittyjä taloja ja kylärajan muutokset isojaon yhteydessä. Kartta Jyväskylän kunnan osakartta 1930 (MLL)

Palokasta nykyisin

(Teksti on suora lainaus Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta.) (http://www.jkl.fi/asuminen/asuinalueet/palokka))

Itäiset asuinalueet: Ritoniemi, Ritopohja, Ritoniitty, Heinämäki, Pappilanrinne, Pappilanvuori, Jokela, Piilola, Ollila, Heikkilä ja Hiekkapohja.
Läntiset asuinalueet: Rippalanmäki, Korppumäki, Nuutti, Haukkamäki, Eerola, Kirri, Lintukangas, Saarenmaa

Palokan profiilia Touruvuorille päin, kuva: Kimmo Leimu

Palokan profiilia Touruvuorille päin, kuva: Kimmo Leimu

Palokka sijaitsee Jyväskylän pohjoispuolella, Palokkajärven ja Alvajärven rannoilla nelostien molemmin puolin noin viiden kilometrin päässä Jyväskylästä. Yli 14 000 asukkaan Palokka on Jyväskylän vetovoimaisimpia ja nopeimmin kasvavia alueita, jossa luonto järvineen ja vaaroineen on lähellä ja matka on lyhyt niin valtateille kuin lentokentällekin. Palokka on yksi Jyväskylän aluekeskuksista.

Palokan keskustassa on monipuoliset palvelut. Terveysasema ja hammashoitola palvelevat muitakin kuin palokkalaisia. Vuonna 2012 valmistuneessa arkkitehtitoimisto Perkon suunnittelemassa Palokan koulussa toimii yhtenäiskoulun lisäksi aluekirjasto ja kansalaisopisto. Lähipalveluihin kuuluu esimerkiksi päivittäistavarakauppohja, kampaamoita ja kauneudenhoito- ja fysioterapiapalveluita. Torilta voi kesäisin ostaa vihanneksia, marjoja ja hedelmiä ja nauttia jäätelökioskin antimista. Nelostien länsipuolella on suuri market-alue Palokankeskus ja sen lukuisat myymälät, myös Kirrissä on lukuisia eri yrityksiä ja liikkeitä. Palokan yhtenäiskoulun (1-9 lk.) lisäksi alueella on Jokelan (1-6 lk.) ja Keski-Palokan (1-6 lk.) koulut.

Palokasta löytyy erityyppisiä ja -ikäisiä asuinalueita. Kerrostaloasutus on keskittynyt pääasiassa Palokan keskustan ja Pappilanvuoren alueille, muilta osin Palokka on pääosin omakoti- ja rivitaloasutusta ja ehkä juuri siksi erityisesti lapsiperheiden suosiossa.

Palokan Pelimannitalo on vanhasta pitäjänmakasiinista peruskorjattu juhla- ja tapahtumatalo, joka avattiin vuonna 2007. Se tarjoaa erinomaisen paikan niin kulttuuritilaisuuksille kuin erilaisille juhlille. Talossa toimii myös Suomen kantelemuseo, jossa on noin 150 kanteleen kokoelma.

Palokassa puhdas luonto ja hyvät liikuntamahdollisuudet houkuttavat liikkumaan. Palokka- ja Alvajärven rannat tarjoavat virkistystä ja yhteyden luontoon kesäisin ja talvisin. Palokan Touruvuoren ulkoilualue valaistune ulkoilureitteineen kiertelee jylhää Touruvuorta. Touruvuoren luontopolku esittelee metsä-, kallio- ja suoluontoa. Vuori kohoaa noin 200 m korkeuteen ja laelta avautuvat mahtavat näköalat yli Jyväskylän seudun. Vaativammalle liikkujalle löytyvät yhdysreitit Keski-Suomen ampujien majalle ja uudelle Metso-reitille aina Laukaan Peurunkaan tai Vaajakoskelle ja Halssilan ja Kangasvuoren ulkoilureiteille. Palokkajärvi ja Alvajärvi, joita yhdistää Pappilanjoki, tarjoavat yhdessä erinomaisen melontareitin.

Veneenkääntöpäivä 25.5.2013 Palokkajärvi, Kuva: Kimmo Leimu

Veneenkääntöpäivä 25.5.2013 Palokkajärvi, Kuva: Kimmo Leimu

Palokan keskustassa on myös liikuntapuisto jossa voi harrastaa niin jalkapalloa kuin yleisurheilua, talvisin käytössä on tekojäärata. Liikuntapuiston yhteydessä on myös vuonna 2010 käyttöönotettu liikuntahalli. Kaupunki vastaa Kirrin, Ollilan ja Ritoniemen uimarantojen hoidosta.

Palokasta on hyvät kulkuyhteydet kaupungin keskustaan. Matkaan Linkillä kuluu 20-30 minuuttia lähtöpysäkistä riippuen ja omalla autolla 10-20 minuuttia. Polkupyörällä matka taittuu pyöräteitä käyttäen alle 30 minuutissa.

Palokassa on asuttu jo kivikaudella, siitä on erilaisia löydöksiä järvien länsipuolelta. Moottoritien rakentamisen yhteydessä kaivauksissa ilmeni uusia löydöksiä 1200-luvulta. Samoilta ajoilta, jolloin Turun linnan varhaisimmat rakenteet on tehty.

Palokan kirjoitettu historia alkaa virallisesti 1500-luvulta. Ensimmäiset maininnat kirjallisuudessa ovat 1400-luvulta.

Taloista Mankola ja Rutala ovat Palokan vanhimmat talot. Niistä on verotietoja ja merkintöjä 1530-luvulta. Mankolan furiirin virkatalon historia elää edelleen voimakkaasti, mutta Rutalan sotilasvirkatalon historia on katoamassa nuorempien talojen historian alle mm. paikan- ja katujen nimeämisten yhteydessä.

Nykyinen Mannisenmäen asuinalue sijaitsee pääosin vanhojen Rutalan, Kaijolan ja Mikkolan talojen mailla sekä osittain Mannilan talon mailla Mannilanmäessä. Mannilanmäen pohjoisosaa on Palokassa periteisesti kutsuttu Rutalanmäeksi viime vuosiin asti.

Kivikauden asutukseen viittavia löydöksiä Palokan ja Korttajärven kylissä. Puuppolan kylä sijaitsee vanhoilla Korttajärven ja Palokan maakirjakylien alueilla.