Arkistot kuukauden mukaan: joulukuu 2022

Palokka-Seura toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2023

Vuonna 1948 Jyväskylän maalaiskuntaan perustettiin aikaisempien koulupiirien rinnalle Hiekkapohjan ja Tyyppälän koulupiirit. Hiekkapohjan koulu toimi supistettuna kansakouluna vuosina 1948-1960, Tyyppälän koulu koki kohtalonsa myöhemmin. Koulu aloitti toimintansa Perälän talon tuvassa 1948, mutta kun Haliset lahjoittivat koululle tontin tilansa vierestä, sille rakennettiin upouusi koulurakennus, joka otettiin käyttöön 1952.

Hiekkapohjan supistettua koulua toteutettiin vuoden 1921-luvun kansakoululain mukaisesti niin, että alakoulun (1-3 luokat) oppilaat kävivät elo- ja kesäkuussa kolme viikkoa koulua maanantaista perjantaihin ja yläkoululaiset lauantaisin. Syyskuusta toukokuun loppuun isommat oppilaat kävivät nykytyyliin koulua maanantaista perjantaihin ja pienimmät vain lauantaisin. Koulussa oli tuolloin opettajana Jenny Pylväs.

Kunta päätti palkata 1960 kouluun johtajaopettajan ja valintaprosessi käytiin kesällä kolmen loppuehdokkaan välillä. Koulun johtokunnan puheenjohtaja haastatteli hakijat ja lausunnon perusteella lautakunta päätti valita koulun johtajaksi Pentti Honkosen. Syyskuusta 1960 opettaja Jenny Pylvään työtaakka helpottui huomattavasti kun hänellä ei ollut enää vastuullaan kaikki oppilaat pienimmistä suurimpiin. Tosin koulun koko toiminnan aikana koko koulun suurin oppilasmäärä oli 31 oppilasta lukuvuonna 1951-1952, Samoihin aikoihin Vaajakoskella koululaisia oli 290, Jyskässä ja Tikkakoskella 240 ja Palokan vanhimmassa Keski-Palokan koulussa 190 lasta ja nuorta. Vuoden 1962 kevään koulukuvassa on yhteensä 19 Hiekkapohjan oppilasta, opettajat ja koulun keittäjä Raili Honkonen.

Hiekkapohjan koulu lakkautettiin 1960 ja oppilaat siirtyivät pääosin Jylhän ja Puuppolan koulujen oppilaiksi. Koulussa toimi 1970-luvulla Hiekkapohja Oy, joka oli Luhtapuu Oy:n tytäryhtiö. Hiekkapohja Oy valmisti Dekor paneelia, joka valmistettiin valmista paneelia harjaamalla puun huokoisempi lusto koneellisesti pois. Paneeli sävytettiin petsaamalla, jolloin se näytti uutenakin vanhalta. Paneelia on käytetty mm. Olavin linnan saneeraukseen. Sittemmin Jyväskylän maalaiskunta möi koulun kiinteistöt ja se on nykyisin yksityiskäytössä.

Lähteet: Jyväskylän maalaiskunnan kirja. Toim: T.J.Lappalainen 1977 K.J.Gummerus Oy.
Jyväskylän maalaiskunnan historia 1945-2008 , Jorma Wilmi 2011, Saarijärven Offset Oy.
Vesa Välilä