Kirjoittajan arkistot: admin

Jyväskylän metsäohjelman luonnos nähtävillä 8.5.-1.6.2018

Jyväskylän metsäohjelman luonnos on valmistunut ja se on nähtävillä kesäkuun alkuun saakka. Metsäohjelma viimeistellään nähtävilläolon jälkeen, ja on tarkoitus viedä kesäkuussa hyväksymiskäsittelyyn.

Tästä metsäohjelman sivuille ja linkkeihin

Vaikutusten arvioinnin pohjaksi teetettiin laskelmat Jyväskylän kaupungin metsistä ja puuston kehityksestä 50 vuoden päähän. Vuonna 2018 tehdyissä laskennoissa on käytetty metsäohjelman linjausten mukaisia rajoitteita ja tavoitteita, joiden avula on mallinnettu puuston kehityksen suuntaviivoja laskennallisten kasvumallien perusteella. Laskennat ovat suuntaa-antavia, eikä vuosittain tehtäviä toimenpiteitä määritellä suoraan niiden perusteella. Metsäohjelman linjaukset viedään käytäntöön metsäsuunnitelmaa päivittämällä.
Metsäohjelman kommentointi

Metsäohjelmaan voi antaa kommentteja sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@jkl.fi. Lähetä kommenttisi 1.6.2018 klo 15.00 mennessä.

Asukastilaisuus keskiviikkona 30.5.2018 klo 18.00

Metsäohjelmaa esitellään asukastilaisuudessa keskiviikkona 30.5.2018 klo 18 osoitteessa Rajakatu 35, Auditorio Tulikari (sisäänkäynti ammattikorkeakoulun pääovesta D1). Tervetuloa!

Lisätietoja: maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, puh. 014 266 5060, sähköposti: etunimi.sukunimi@jkl.fi.

Tourujoen kunnostushankkeen vaikutukset yläpuolisiin järviin – tietoa ja keskustelua aiheesta 21.3.2018 klo 18 Palokan koulussa

Tourujoen tulevaan kunnostukseen ja vesivoimalaitoksen toiminnan päättämiseen liittyy olennaisesti yläpuolisten järvien säännöstelyn lakkauttaminen. Tourujoen kunnostussuunnittelun lähtötavoitteena on ollut säilyttää Palokkajärven nykyinen keskivedenkorkeus. Säännöstelemättömässä tilanteessa vedenkorkeudet vaihtelevat kuitenkin vuoden kuluessa eri lailla kuin säännöstellyssä vesistössä.

Tule kuulemaan ja keskustelemaan siitä, minkälaisia muutoksia Tourujoen kunnostushanke tuo mukanaan yläpuolisten järvien ranta-asukkaille ja muille järvien käyttäjille!

Tilaisuus järjestetään Palokan yhtenäiskoulun ruokalassa (Koivutie 5) ja se on kaikille avoin.

lisätietoja

Linnunpönttötalkoot 10.3.2018 klo 10 – 14

Palokan yhtenäiskoulun luontokerho Palosirkkojen ja Palokka-Seuran yhteinen tapahtuma: LINNUNPÖNTTÖTALKOOT Palokan koulun teknisen työn luokassa

lauantaina 10.3.2018 klo 10 – 14

Tule tekemään oma pönttö ja ota evästäkin mukaan, pidetään työn lomassa pieni evästauko!

Ensimmäinen pönttö on ilmainen, seuraavista materiaalimaksu 5 euroa. Voit tuoda myös omat pönttötarvikkeet.

Tervetuloa!

Palokka-Seuran Nuuttipuuro perjantaina 12.1.2018

Palokka-Seura kutsuu kaikki jäsenensä Nuuttipuurolle Palokan Visalaan, Visalantie 5

perjantaina 12.1.2018 klo 18

Puuro- ja kahvitarjoilu

Kutsuttuna on luonnollisesti myös puolisokin. Tarkoitus on viettää yhdessä mukavaa iltaa, kuulla teidän jäsenten toiveita ja ideoida Palokka-Seuran tulevan vuoden toimintaa koko joukolla.

Ilmoittautumiset Nuuttipuurolle tarjoiluja varten 9.1.2018 mennessä mielellään sähköpostitse tai tekstiviestillä sihteeri Anneli Meskaselle, anneli.meskanen [at] gmail.com tai p. 040 722 2797

Kirri-Tikkakoski tiesuunitelma

Kirri-Tikkakoski -moottoritien rahoituspäätöstä on odoteltu vuodesta toiseen. Jälleen kerran ollaan optimistisia, jospa ensi vuonna rakennustyöt pääsevät alkamaan?

Tässä linkki viimeisimpään ehdotukseen, jossa Lintukankaalle suunniteltu tunneli on korvattu avolouhoksella.

Suunnittelutilanne

Tiesuunnitelma on valmis ja hyväksytty Liikennevirastossa 13.5.2015.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 1.9.2016 antamallaan päätöksellä hylännyt kaikki Kirri-Tikkakoski -tiesuunnitelmaa koskeneet valitukset.

Parannus valtatien 4 välillä Kirri – Tikkakoski on toteutettavissa, kun hankkeelle myönnetään rahoitus.

Tiesuunnitelman asiakirjoihin voi käydä tutustumassa osoitteessa:

http://www.suunnitelma.info/kirri-tikkakoski/Tiesuunnitelman_muutoksen_esittely.html

Palokan kulttuuripäivät 11. – 19.11.2017 ohjelma

Muutokset mahdollisia!

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi ohjelmaa riittää kahdelle marraskuiselle viikonlopulle ja jokaiselle päivälle siinä välissä.

Lauantai 11.11.2017 klo 13.00
Palokan kulttuuripäivien avaus
Palokan aluekirjasto, Koivutie 5
Avauspuhe, kunnanvaltuutettu, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsen Maritta Tynkkynen
Suomen Kotiseutuliiton kultaisen ansiomerkin luovutus, Palokka-Seura ry
Vuoden palokkalaisen julkistus, LC Palokka
Palokan kulttuurin kulmakivi –palkinnon luovutus, päätoimittaja Erkki Keiskoski ja toimitusjohtaja Santtu Keiskoski, Palokka-lehti. Palkittavan valitsija kuvanveistäjä Kari Alonen.
Pelimannikerholaisten musiikkiesityksiä
Vapaa pääsy
Järj. Palokka-Seura ry

Lauantai 11.11.2017 klo 14.30
Juuret Palokassa – taiteilijoita kotiseudullaan -näyttelyn esittely
Galleria Palkki, Koivutie 5
Palokkalaisten taiteilijoiden Marja Patrikainen, Päivi Hintsanen ja Susanna Salama näyttelyä esittelee ja taiteilijoista kertoo Jyväskylän kansalaisopiston kuvataidekoulun suunnittelijaopettaja Jarmo Laaksonen.
Vapaa pääsy
Järj. Palokka-Seura ry

Sunnuntai 12.11.2017 klo 10.00
Kansanmusiikkimessu
Palokan kirkko, Rovastintie 8
Kyrieleis! -ryhmä: viuluissa Tuulia Kokkonen, Camilla Perätalo, Liisa Hillman, Saara Heinonen ja Erkki Hiekkavirta, mandoliinissa Matti Kärkkäinen, kontrabassossa Kimmo Veistämö, harmoneissa Jenna Hiekkavirta ja Katja Tuomaala sekä laulusolistina Kari Hiekkavirta.
Vapaa pääsy
Messun jälkeen isänpäivän juhlalounas perinneruokateemalla hintaan 20e/10e, alle 5 vuotiaat ilmaiseksi.
Järj. Palokan alueseurakunta

Sunnuntai 12.11.2017 klo 14.00
Suomi 100 vuotta – 100 pelimannia lavalla -konsertti
Palokan koulu, Koivutie 5
Tilaisuudessa esiintyy maakunnan pelimannien parhaimmisto ja suuri 100 soittajaa käsittävä pelimanniorkesteri Tiia Pennasen johdolla.
Väliajalla maksullinen kahvitarjoilu.
Liput 10e, perhelippu 20e
Järj. Jyväskylän kansanmusiikkiyhdistys ry

Maanantai 13.11.2017 klo 12.30
Mikon ja Heikin musiikkihetki
Luhtisen palvelukeskus
Ritopohjantie 23
Mikko Oinonen, AKAI-puhallin, Heikki Tynkkynen, piano
Vapaa pääsy
Järj. Mikko Oinonen, Heikki Tynkkynen

Tiistai 14.11.2017 klo 14 – 16
Jouluaskartelua poistokirjoista
Palokan aluekirjasto, Koivutie 5
Vapaa pääsy
Järj. Jyväskylän kaupunginkirjasto/ Palokan aluekirjasto

Suomi – isänmaani sanoin ja sävelin: Liisa Partanen, Kalle Kinnunen, Seppo Hautalahti. kuva: Riitta Kinnunen

Tiistai 14.11.2017 klo 18.00
Suomi – isänmaani sanoin ja sävelin
Palokan kirkko, Rovastintie 8
Kalle Kinnunen, laulu, Liisa Partanen, piano, urut ja laulu,
Seppo Hautalahti, lausunta ja juonto, Heikki Tynkkynen, piano
Vapaa pääsy
Järj. Palokan alueseurakunta

Keskiviikko 15.11.2017 klo 11.30 – 13.30
Videokerho Monitori ry esittäytyy
Palokan aluekirjasto, Hilja-tila, Koivutie 5
Kiinnostaako kuvallinen viestintä, videokuvaus, valokuvaus tai vaikkapa vanhan kuvamateriaalin digitointi? Nähtävissä Monitori ry:n esittelyvideo. Kuvaajat esittelevät yhdistyksen toimintaa.
Vapaa pääsy
Järj. Jyvässeudun videokuvaajat Monitori ry

Tarinoita rintamalotista, kuva: Keijo Valkonen

Keskiviikko 15.11.2017 klo 12.30
Tarinoita rintamalotista -musiikkiteatteriesitys
Palokan aluekirjasto, Koivutie 5
Esitys koostuu tarinoista ja tutuista sota-ajan lauluista.
Esityksen tarinat pohjautuvat lottien autenttisiin kokemuksiin komennusajalta. Tarinoissa käsitellään kuolemanpelkoa, sodan aiheuttamaa hätää ja tuskaa, mutta myös rakkauden ja yhteisöllisyyden voimaa, joiden avulla jaksettiin eteenpäin ja selvittiin vaikeista koettelemuksista.
Tarja Matilainen, laulu ja tarinat
Nina Loimusalo, piano
Vapaa pääsy
Järj. Jyväskylän kaupunginkirjasto/ Palokan aluekirjasto

Keskiviikko 15.11.2017 klo 18.00
Duo Tiia Pennanen ja Maija Kauhanen – Tulkintoja polkasta balladiin
Palokan Pelimannitalo, Saarijärventie 71
Palokkalainen Tiia Pennanen on saanut keskiviikon konserttiin vieraakseen ystävänsä Maija Kauhasen, joka on kansanmusiikin tämän hetken kysytyimpiä nimiä. Duo on rakentanut konserttikokonaisuuden, jossa perinnesävelmät saavat raikkaan tulkinnan ja soittamisen riemu välittyy yleisölle iloisesti kuplivan polkan ja tunnelmallisten balladien kautta.
Tiia Pennanen viulu, avainviulu, laulu
Maija Kauhanen Keski-Suomen kantele, laulu
Liput 10e/5e, sis. väliaikakahvituksen (myynti@palokanpelimannitalo.fi, p. 044 270 4250)
Järj. Jyväskylän kansanmusiikkiyhdistys ry

Duo Tiia Pennanen ja Maija Kauhanen, kuva: Amanda Kauranne

Torstai 16.11.2017 klo 19.00
Sininen ja valkoinen
Palokan koulu, Koivutie 5
Jyväskylän Puhallinorkesterin konsertti, yhteislaulua
Eveliina Aijasaho, kapellimestari
Heikki Tynkkynen, juonto ja laulun johto
Vapaa pääsy. Ohjelma 5e.
Järj. Jyväskylän kansalaisopisto ja Palokka-Seura ry

Perjantai 17.11.2017 klo 9.30
Aamuhämärissä-satutunti
Palokan aluekirjasto, Koivutie 5
Vapaa pääsy
Järj. Jyväskylän kaupunginkirjasto/Palokan aluekirjasto

Perjantai 17.11.2017 klo 12 – 14
Videokerho Monitori ry esittäytyy
Palokan aluekirjasto, Hilja-tila, Koivutie 5
Kiinnostaako kuvallinen viestintä, videokuvaus, valokuvaus tai vaikkapa vanhan kuvamateriaalin digitointi? Nähtävissä Monitori ry:n esittelyvideo. Kuvaajat esittelevät yhdistyksen toimintaa.
Vapaa pääsy
Järj. Jyvässeudun videokuvaajat Monitori ry

Perjantai 17.11.2017 klo 13.00
Melkein kirjailija
Palokan aluekirjasto, Koivutie 5
Vesa ’Veskusta’ Salminen ja kirjoittaminen
Vapaa pääsy
Järj. Jyväskylän kaupunginkirjasto/Palokan aluekirjasto

Karin Parhaat

Perjantai 17.11.2017 klo 15.00
Muistojen puistokatu
Palokan aluekirjasto, Koivutie 5
Viihdemusiikin helmiä, parhaat ikivihreät.
Karin parhaat (Kari Hokkanen, viulu ja hanuri, Kaiku Pietiläinen, viulu, Mikael Elgland, kitara, Tony Elgland, kontrabasso, Mikko Oinonen, AKAI-puhallin, Farshad Sanati, sandoor)
Vapaa pääsy
Järj. Palokka-Seura ry

Lauantai 18.11.2017 klo 10 – 12
Päivä viidakossa
Palokan koulu, Koivutie 5
Koko perheen lastentapahtuma
Maksuton puuhatapahtuma koko perheelle, suunnattu ensisijaisesti alle kouluikäisille lapsille. Askartelua, satujumppaa, temppurata, lukunurkkaus, kasvomaalausta. Kahviosta välipalaa ja herkkuja.
Vapaa pääsy
Järj. MLL Palokan osasto yhteistyössä Jyväskylän kristillisen opiston lastenohjaajaopiskelijoiden kanssa.

Sunnuntai 19.11.2017 klo 13.00
Pelimannitalo 10 vuotta -juhlakonsertti
Palokan Pelimannitalo, Saarijärventie 71
Jyväskylän kansanmusiikkiyhdistyksen ryhmät ja maakunnan mestaripelimannit panevat parastaan.
Juhlapuhe: eduskunnan I varapuhemies Mauri Pekkarinen
Väliajalla juhlakahvit, kakut tarjoaa Pitopalvelu Raija Sipinen
Vapaa pääsy (200 ensimmäistä mahtuu)
Järj. Jyväskylän kansanmusiikkiyhdistys ry

. . . . .

NÄYTTELYT
31.10. – 27.11.2017 la klo 11 – 15, ma – pe klo 9 – 19
Juuret Palokassa – taiteilijoita kotiseudullaan
Galleria Palkki, Koivutie 5
Marja Patrikainen, Päivi Hintsanen, Susanna Salama
Vapaa pääsy

Lauantaina 11.11.2017 on mahdollisuus tutustua näyttelyyn Jyväskylän kansalaisopiston kuvataidekoulun suunittelijaopettaja Jarmo Laaksosen johdolla heti Kulttuuripäivien avajaisten jälkeen noin klo 14.30.

Tiistai 14.11.2017 klo 16 – 18
Suomen Kantelemuseo
Palokan Pelimannitalo, Saarijärventie 71
Lähes 200 soittimen näyttely koostuu Suomen ja muiden Itämeren maiden kanteleista. Esillä on soittimia ja tietoa koko kanteleen levinneisyysalueelta, painopiste on kuitenkin Keski-Suomen kanteleperinteellä.
Vapaa pääsy

Sunnuntaina 19.11. kantelemuseo on avoinna yleisölle Pelimannitalo 10 vuotta -juhlakonsertin yhteydessä, jolloin museoon pääsee tutustumaan ennen konserttia klo 12 – 13 ja myös konsertin jälkeen.

Palokka-Seura mukana Kotiseututorilla pe ja la 11. – 12.8 klo 10 – 18

Valtakunnallisten kotiseutupäivien aikana Kävelykadulle on pystytetty Kotiseututori, jolla kotiseutuväki ja tapahtuman keskisuomalaiset yhteistyökumppanit esittelevät toimintaansa.

Kotiseututorin myynti- ja esittelypisteet:

Ahontuvan tarhat
Marjaana Niskanen
Teeleidi
Keski-Suomen hevosjalostusliitto
Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän museot
Suomen Kotiseutuliitto
EduFutura
Palokka-Seura
Kotiseutuyhdistyksiä
Hankasalmen kotiseutuyhdistys
Pääkaupunkiseudun keskisuomalaiset
Konneveden kunta
Saarijärviseura
Gloria
Yle
Keskisuomalainen
Puolustusvoimat
Ilmasotakoulu
JJK

Tulevaisuuden puu istutettiin Palokkaan

Palokan Kevät -tapahtuman yhteydessä lauantaina 20.5.2017 Palokan liikuntapuistoon, kirkon lähettyville.

Tulevaisuuden puun istutus 20.5.2017. Kuva: Tapio Blomqvist

PUHETTA ITSENÄISYYDEN KUUSEN ISTUTUKSESSA 20.5.2017
Suomi 100-hankkeeseen liittyvien Internet-tiedotteiden mukaan kooten ja lyhennellen laatinut Kimmo Leimu

Arvoisat läsnäolijat. Hyvät ihmiset.

Kun itsenäinen Suomi tänä vuonna täyttää sata olemassa olonsa vuotta, voimme pitää asiaa Suomen kansan todellisena merkkitapahtumana, jota on syytäkin juhlia.

Itsenäisyyden 100-vuotistapahtumia on järjestetty kulttuurin monimuotoisuuden merkeissä.
Valtakunnallisena Suomi 100-hankkeena tapahtumat on organisoitu useille eri tasoille.

ALUEVERKOSTO käsittää 19 maakuntaa ja 6 keskuskaupunkia

Alueverkostolla on useita teemoja, mm:
– Suomen kansallisruoka: valittiin reilusti ruisleipä
– Luonnon päivät 2017 jokaiselle vuodenajalle omansa
– Tasa-arvo ja naisten asema
– Uusi Tuntematon sotilas -elokuva
– Toinen Tuntematon – tarinoita naisten käymästä sodasta
– Hiihdon MM-kisat Lahdessa 2017
– 800:n valtakunnallisen hankkeen keskiössä on useimmiten ollut METSÄ

KANSAINVÄLISESTI Suomi-aiheiset ohjelmat ovat kattaneet 6 manteretta, joilla Suomi 100 -ohjelmaa,
100 maata, joissa Suomi 100-ohjelmaa. Traveling sauna matkustaa USA:n länsirannikolta itään, jopa Etelämantereella nimettiin vuori Mount Suomeksi.

Yksi keskeisistä teemoista on ollut Suomi tulevaisuudessa, mistä on seurannut Tulevaisuuden puun istutustalkoot. Näissä merkeissä olemme juuri nyt koolla.

Juhlafanfaari 20.5.2017 Jukka Mononen Jyväskylän Puhallinorkesterista. Kuva: Markku Tossavainen

SANA TULEVAISUUDEN PUULLE, JONKA JUURI OLEMME ISTUTTANEET.

Tämän perinteen historiaa:

Kun Suomi sata vuotta sitten itsenäistyi, silloinen Chilen pääkonsuli Rudolf Ray kylvi multaan itsenäisyyden kunniaksi kuusen siemenen. Kun puu varttui, hän päätti lahjoittaa kuusen ja siitä kertovan muistokiven Suomen eduskunnalle. Tämä Suomen itsenäisyyden kuusi istutettiin Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931. Samalla pääkonsuli lahjoitti 200 000 markkaa perustamalleen Itsenäisyyden kuusen rahastolle. Toiveenaan oli, että joskus tämän kuusen siemenistä idätetään ja kasvatetaan taimia, jotka sitten myytäisiin yksityisille ja yhteisöille eri puolille Suomea.

Toiveen voitiin todeta toteutuneeksi vuonna 1967 kun Suomi täytti 50 vuotta. Tuolloin oli myyntikunnossa yli 30 000 kuusentainta ja taimen viereen tulevaa muistolaattaa, joissa luki: ”Kotikuusi. Istutettu 1967” tai ”Kotikuusi istutettu vuonna 1967, jolloin Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäisenä valtakuntana”.

Sitä ennen kuitenkin sekä kuusi että sen isänmaa olivat kokeneet ankaria kriisin vuosia. Kuin symbolina noille tapahtumille tuo ensimmäinen Itsenäisyyden kuusi menetti latvansa Helsingin pommituksissa. Mutta yhtä vahvan symbolisesti se kuitenkin toipui iskusta ja jatkoi kasvamistaan yhdessä toisten sota-ajan invalidien kanssa. Olen muutama päivä sitten voinut omin silmin todeta, että tuo ensimmäinen Itsenäisyyden kuusi elää ja voi hyvin jo reilusti yli kymmenen metrin mittaisena monumenttina muuten lehtipuuvaltaisessa puistossa.

Vuoden 1967 Kotikuusien ja laattojen myynnin otti tehtäväkseen SOK. Kuusentaimet olivat kaikkien halukkaiden ostettavissa, mutta tiedetään, että joissain pitäjissä osuuskaupat lahjoittivat niitä kouluille. Kotikuusien yleiseksi istutuspäiväksi oli määritelty helluntai 14.5.1967, mutta tehtiinpä istutuksia vielä saman vuoden syksylläkin. Kuuset levisivät ympäri Suomea ja vietiinpä joitain ulkomaillekin. Tällä hetkellä ne ovat siis 50 vuoden ikäisiä.

Kuusten alkuperä on ajan saatossa saattanut monella paikalla unohtua. Sen verran komeita ja hyväkasvuisia ne kuitenkin ovat, että todennäköisesti suurin osa on vielä pystyssä ja merkittäviksi tunnustettuja.

SUOMI 100 -HANKKEET

Sama perinne toistuu myös Suomen täyttäessä sata vuotta. Meneillään on hanke uusien itsenäisyyden kuusien istuttamiseksi. Mahdollista ja myös toivottavaa on, että taimet olisivat samaa alkuperää kuin tuo Helsingin Kaivopuistossa edelleen elinvoimaisena kasvava kantaäiti. Mahdollista se on myös siksi, että nuo upeat kuuset ovat tuottaneet myös jälkikasvua. Lisää tietoa itsenäisyyden kuusista kaivataan jo siitäkin syystä, ettei arvokkaita puita vahingossakaan kaadettaisi, vaan otettaisiin perimä talteen ja istutettaisiin niistä uusia itsenäisyyden kuusia. Kysyä sopii, onkohan olemassa tietoa Palokkaan istutetuista Kotikuusista? Olisivatko kenties jotkut niistä vaikkapa noissa tienvarsien rankapinoissa? Varmuuden vuoksi merkitsemme tämän istutuspaikan selvästi, jotta se paremmin selviäisi nuoruutensa kriisivuosista.

Alkuperäinen Itsenäisyyden kuusi on istutettu ’Suomen Tasavallan eduskunnan kunniaksi’, joten eduskunnan rooli on merkittävä myös nyt. Kunnilla on tärkeä rooli osoittaa istutuspaikkoja sekä kannustaa kouluja, päiväkoteja ja vanhainkoteja. Kansalaisyhteisöillä ja yksittäisillä kansalaisilla on mahdollisuus osallistua ja tulla dokumentoiduksi kampanjan historiaan. Kampanja tarjoaa eri yhteisöille mahdollisuuden käyttää istuttamista osana omaa juhlavuoden toimintaansa.

Myös musiikilla on tärkeä roolinsa kampanjassa. Sen tunnuskappaleena soi Sibeliuksen Kuusi. Kampanjaa varten on sävelletty oma juhlalaulunsa, joka lähetetään kaikille Suomen kouluille ja kuoroille laulettavaksi juhlavuonna.

TULEVAISUUDEN PUU -KAMPANJA

Tänä Itsenäisyyden juhlavuotena istutettavia taimia kutsutaan Tulevaisuuden kuusiksi.
Asian puolesta käynnistetty kampanja kutsuu mukaan istuttamaan kuusia ja muitakin puita satavuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Kysymyksessä on historiallinen kampanja, sillä se jatkaa Itsenäisyyden juhlimisen perinteitä Itsenäisyyden kuusen (1917) ja Kotikuusien (1967) sekä myöhemmin istutettujen juhlapuiden jälkeen. Tulevaisuuden kuusen virallinen suojelija on Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Puita istutetaan perinteen mukaisesti yksittäin ja metsiköiksi. Istuttamisesta vastaavat koulut, kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja yksittäiset kansalaiset. Kampanjaorganisaatio luo toimintamallit eri kohderyhmille ja koordinoi toimintaa, tiedottaa, varmistaa istutettavien taimien saatavuuden sekä järjestää työkalut istutusten dokumentointiin jälkipolville.

Jatkamalla juhlapuuperinteitä ja tukemalla tulevaisuuden kestävää kehitystä kampanjan toivotaan tarjoavan mahdollisimman monelle tilaisuuden kunnioittaa itsenäisyytemme historiaa ja nykyistä merkitystä konkreettisella teolla. Kampanja korostaa myönteistä yhdessä tekemisen tunnetta, joka kanavoidaan käytännön toimintaan. Sen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten suhdetta luontoon ja metsiimme, osana kulttuuriamme ja kansainvälistyvää Suomea.

Kutsu on käynyt kaikille Suomessa asuville ihmisille, ulkosuomalaisille sekä Suomen ystäville muualla. Mukaan kutsutaan myös kaikki yhteisöt: kunnat, koulut, kirkot ja uskonnolliset yhteisöt, puolustusvoimat, yritykset, yhdistykset, järjestöt ja yksityiset kansalaiset. Myös muut Suomessa asuvat, vähemmistöryhmät ja maahanmuuttajat halutaan mukaan. Ulkomailta kutsutaan mm. suurlähetystöt, Suomi-koulut ja Suomen ystävät. Keskiössä ovat lapset ja nuoret. Heidän kauttaan katse on siis tulevaisuuteen.

Suomen 4H-liiton koordinoiman Suomi 100 -projektin tavoitteena on myydä vähintään 5 000 kuusta. Pakettia myyvät 4h-nuoret, ja niiden tuotto menee Suomen kulttuurirahaston alaisuuteen perustettavaan rahastoon lasten ja nuorten metsä- ja ympäristökasvatukseen.

LOPPUAJATUKSIA

Vaikka Suomi itsenäisenä valtiona on 100-vuotias, meidän historiamme kansana on kuitenkin huomattavasti pidempi – jopa niin pitkä, ettei alkuperästämme tai edes kotoutumisesta tänne ole saatu täysin tarkkaa kuvaa, koska moni kansakunnalle ja sen kulttuurille tunnusomainen elementti häipyy varhaishistoriamme tavoittamattomaan hämärään. Varmana voitaneen pitää, että mitään yhtenäistä Suomen kansan/suomalaisten “porukan” vaellusta ja päätymistä Suomen niemelle ei ole tapahtunut. Pikemminkin voidaan otaksua, että hakeutuminen on ollut sukujen ja perheitten pitkäaikaista rinnakkaiseloa – vähitellen tiivistyvää kulttuurista ja kielellistä yhteen kuuluvaisuutta ja vuorovaikutusta, jossa on havaittavissa sekä balttilaisia, slaavilaisia että skandinaavisia yhteyksiä.

Niitä 108 vuotta, jotka elimme Venäjän tsaarin alamaisina ennen itsenäisyyden julistusta, tai niitä edeltäviä 600 vuotta, jolloin “Suomi oli ruotsalainen”, voidaankin historiallisen Suomen kansan kannalta pitää jonkinlaisena välitilana, valmistautumisena yhtenäiseen ja omaehtoisuuteen suomalaisuuteen, pikemmin kuin vain puuttuvan itsenäisyyden vaiheena.

Vasta kun kansa oli kypsä, sen edustajat onnistuivat käyttämään hyväkseen tilaisuutta silloin kun se tarjoutui. Silloin – otollisten olosuhteitten ja monien onnellisten yhteensattumien ja kautta – toteutui haave itsenäisestä Suomesta. Selviytymistä ja säilymistä omaleimaisena ja kielellisesti suomalaisena kansakuntana kaikkien noiden vuosisatojen jälkeen voidaan syystä pitää suoranaisen ihmeenä.
Tosin vielä silloinkaan se ei ollut osaansa täysin valmis, vaan joutui käymään läpi omat sisäiset tilintekonsa. Tästä kaikesta me tämän päivän rauhassa ja suhteellisessa yltäkylläisyydessä elävät suomalaiset voimme tuntea nöyrää kiitollisuutta.

Kun me nyt täällä Palokassakin olemme juhlavuoden kunniaksi iskeneet lapiota turpeeseen ja istuttaneet oman tulevaisuuden puumme, olemme halunneet tehdä sen kunnianosoituksena maamme menneitten sukupolvien raivaajille, kansan keskuudesta nousseiden osaajien, henkisten johtajien sekä maan sitkeiden puolustajien muistolle. Samalla kun toivomme, että tämä puu kasvaisi terveenä ja kukoistavana vielä pitkään meidänkin sukupolvemme jälkeen, haluamme istuttaa sen symbolina vahvalle uskolle suomalaisen kulttuurin kestävyyteen ja kehityskelpoisuuteen menestyäkseen tulevien aikojen haasteissa.

Tulevaisuuden puun istutus 20.5.2017. Kuva Tapio Blomqvist

Istuta juhlavuoden puu pihallesi!

”Paras aika istuttaa puu oli kaksikymmentä vuotta sitten. Toiseksi paras aika nyt.” vanha kiinal. sananlasku.


Palokan kevät -tapahtumaa vietetään lauantaina 20.5.2017 klo 11-14 Palokan koulun alapihalla. Jyväskylän kaupungin metsäpalvelut on lahjoittanut tilaisuuteen 1000 kuusen ja 500 rauduskoivun tainta ja tilaisuuteen osallistuvilla on mahdollisuus saada itselleen muutama taimi, jotka voi istuttaa Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi. Periaate on, että taimet tulee istuttaa omalle tontille tai pihapiiriin, joka voi olla myös kaupungin maata. Taimia itselleen lunastavien tulee ilmoittaa, mihin päin Palokkaa he taimet istuttavat.

Jos haluat taimia itsellesi, niin ota mukaan muovisäkki, pahvilaatikko tms., jolla voit kuljettaa taimet kotiisi. Taimia annetaan muutama kpl/ talous.

Taimet kannattaa istuttaa maahan heti roudan sulettua ja merkitä kepeillä tms. Erityisesti rauduskoivun taimet maistuvat myös myyrille ja miksei jäniksillekin, joten ne kannattaa suojata vaikkapa runkosuojalla muutamaksi ensimmäiseksi vuodeksi.

Palokka-Seuran organisoimassa kevättapahtumassa 20.5. istutetaan myös Tulevaisuuden puu Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Tule mukaan tapahtumaan juhlistamaan tätä pientä kunnianosoitusta Suomen itsenäisyydelle!

(Palokka-lehdessä 4.5.2017 julkaistu artukkeli, kirjoittaja: Markku Tossavainen)