Palokan Kevät -tapahtuman yhteydessä lauantaina 20.5.2017 Palokan liikuntapuistoon, kirkon lähettyville.

Tulevaisuuden puun istutus 20.5.2017. Kuva: Tapio Blomqvist

PUHETTA ITSENÄISYYDEN KUUSEN ISTUTUKSESSA 20.5.2017
Suomi 100-hankkeeseen liittyvien Internet-tiedotteiden mukaan kooten ja lyhennellen laatinut Kimmo Leimu

Arvoisat läsnäolijat. Hyvät ihmiset.

Kun itsenäinen Suomi tänä vuonna täyttää sata olemassa olonsa vuotta, voimme pitää asiaa Suomen kansan todellisena merkkitapahtumana, jota on syytäkin juhlia.

Itsenäisyyden 100-vuotistapahtumia on järjestetty kulttuurin monimuotoisuuden merkeissä.
Valtakunnallisena Suomi 100-hankkeena tapahtumat on organisoitu useille eri tasoille.

ALUEVERKOSTO käsittää 19 maakuntaa ja 6 keskuskaupunkia

Alueverkostolla on useita teemoja, mm:
– Suomen kansallisruoka: valittiin reilusti ruisleipä
– Luonnon päivät 2017 jokaiselle vuodenajalle omansa
– Tasa-arvo ja naisten asema
– Uusi Tuntematon sotilas -elokuva
– Toinen Tuntematon – tarinoita naisten käymästä sodasta
– Hiihdon MM-kisat Lahdessa 2017
– 800:n valtakunnallisen hankkeen keskiössä on useimmiten ollut METSÄ

KANSAINVÄLISESTI Suomi-aiheiset ohjelmat ovat kattaneet 6 manteretta, joilla Suomi 100 -ohjelmaa,
100 maata, joissa Suomi 100-ohjelmaa. Traveling sauna matkustaa USA:n länsirannikolta itään, jopa Etelämantereella nimettiin vuori Mount Suomeksi.

Yksi keskeisistä teemoista on ollut Suomi tulevaisuudessa, mistä on seurannut Tulevaisuuden puun istutustalkoot. Näissä merkeissä olemme juuri nyt koolla.

Juhlafanfaari 20.5.2017 Jukka Mononen Jyväskylän Puhallinorkesterista. Kuva: Markku Tossavainen

SANA TULEVAISUUDEN PUULLE, JONKA JUURI OLEMME ISTUTTANEET.

Tämän perinteen historiaa:

Kun Suomi sata vuotta sitten itsenäistyi, silloinen Chilen pääkonsuli Rudolf Ray kylvi multaan itsenäisyyden kunniaksi kuusen siemenen. Kun puu varttui, hän päätti lahjoittaa kuusen ja siitä kertovan muistokiven Suomen eduskunnalle. Tämä Suomen itsenäisyyden kuusi istutettiin Helsingin Kaivopuistoon vuonna 1931. Samalla pääkonsuli lahjoitti 200 000 markkaa perustamalleen Itsenäisyyden kuusen rahastolle. Toiveenaan oli, että joskus tämän kuusen siemenistä idätetään ja kasvatetaan taimia, jotka sitten myytäisiin yksityisille ja yhteisöille eri puolille Suomea.

Toiveen voitiin todeta toteutuneeksi vuonna 1967 kun Suomi täytti 50 vuotta. Tuolloin oli myyntikunnossa yli 30 000 kuusentainta ja taimen viereen tulevaa muistolaattaa, joissa luki: ”Kotikuusi. Istutettu 1967” tai ”Kotikuusi istutettu vuonna 1967, jolloin Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäisenä valtakuntana”.

Sitä ennen kuitenkin sekä kuusi että sen isänmaa olivat kokeneet ankaria kriisin vuosia. Kuin symbolina noille tapahtumille tuo ensimmäinen Itsenäisyyden kuusi menetti latvansa Helsingin pommituksissa. Mutta yhtä vahvan symbolisesti se kuitenkin toipui iskusta ja jatkoi kasvamistaan yhdessä toisten sota-ajan invalidien kanssa. Olen muutama päivä sitten voinut omin silmin todeta, että tuo ensimmäinen Itsenäisyyden kuusi elää ja voi hyvin jo reilusti yli kymmenen metrin mittaisena monumenttina muuten lehtipuuvaltaisessa puistossa.

Vuoden 1967 Kotikuusien ja laattojen myynnin otti tehtäväkseen SOK. Kuusentaimet olivat kaikkien halukkaiden ostettavissa, mutta tiedetään, että joissain pitäjissä osuuskaupat lahjoittivat niitä kouluille. Kotikuusien yleiseksi istutuspäiväksi oli määritelty helluntai 14.5.1967, mutta tehtiinpä istutuksia vielä saman vuoden syksylläkin. Kuuset levisivät ympäri Suomea ja vietiinpä joitain ulkomaillekin. Tällä hetkellä ne ovat siis 50 vuoden ikäisiä.

Kuusten alkuperä on ajan saatossa saattanut monella paikalla unohtua. Sen verran komeita ja hyväkasvuisia ne kuitenkin ovat, että todennäköisesti suurin osa on vielä pystyssä ja merkittäviksi tunnustettuja.

SUOMI 100 -HANKKEET

Sama perinne toistuu myös Suomen täyttäessä sata vuotta. Meneillään on hanke uusien itsenäisyyden kuusien istuttamiseksi. Mahdollista ja myös toivottavaa on, että taimet olisivat samaa alkuperää kuin tuo Helsingin Kaivopuistossa edelleen elinvoimaisena kasvava kantaäiti. Mahdollista se on myös siksi, että nuo upeat kuuset ovat tuottaneet myös jälkikasvua. Lisää tietoa itsenäisyyden kuusista kaivataan jo siitäkin syystä, ettei arvokkaita puita vahingossakaan kaadettaisi, vaan otettaisiin perimä talteen ja istutettaisiin niistä uusia itsenäisyyden kuusia. Kysyä sopii, onkohan olemassa tietoa Palokkaan istutetuista Kotikuusista? Olisivatko kenties jotkut niistä vaikkapa noissa tienvarsien rankapinoissa? Varmuuden vuoksi merkitsemme tämän istutuspaikan selvästi, jotta se paremmin selviäisi nuoruutensa kriisivuosista.

Alkuperäinen Itsenäisyyden kuusi on istutettu ’Suomen Tasavallan eduskunnan kunniaksi’, joten eduskunnan rooli on merkittävä myös nyt. Kunnilla on tärkeä rooli osoittaa istutuspaikkoja sekä kannustaa kouluja, päiväkoteja ja vanhainkoteja. Kansalaisyhteisöillä ja yksittäisillä kansalaisilla on mahdollisuus osallistua ja tulla dokumentoiduksi kampanjan historiaan. Kampanja tarjoaa eri yhteisöille mahdollisuuden käyttää istuttamista osana omaa juhlavuoden toimintaansa.

Myös musiikilla on tärkeä roolinsa kampanjassa. Sen tunnuskappaleena soi Sibeliuksen Kuusi. Kampanjaa varten on sävelletty oma juhlalaulunsa, joka lähetetään kaikille Suomen kouluille ja kuoroille laulettavaksi juhlavuonna.

TULEVAISUUDEN PUU -KAMPANJA

Tänä Itsenäisyyden juhlavuotena istutettavia taimia kutsutaan Tulevaisuuden kuusiksi.
Asian puolesta käynnistetty kampanja kutsuu mukaan istuttamaan kuusia ja muitakin puita satavuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Kysymyksessä on historiallinen kampanja, sillä se jatkaa Itsenäisyyden juhlimisen perinteitä Itsenäisyyden kuusen (1917) ja Kotikuusien (1967) sekä myöhemmin istutettujen juhlapuiden jälkeen. Tulevaisuuden kuusen virallinen suojelija on Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Puita istutetaan perinteen mukaisesti yksittäin ja metsiköiksi. Istuttamisesta vastaavat koulut, kunnat, seurakunnat, yhdistykset ja yksittäiset kansalaiset. Kampanjaorganisaatio luo toimintamallit eri kohderyhmille ja koordinoi toimintaa, tiedottaa, varmistaa istutettavien taimien saatavuuden sekä järjestää työkalut istutusten dokumentointiin jälkipolville.

Jatkamalla juhlapuuperinteitä ja tukemalla tulevaisuuden kestävää kehitystä kampanjan toivotaan tarjoavan mahdollisimman monelle tilaisuuden kunnioittaa itsenäisyytemme historiaa ja nykyistä merkitystä konkreettisella teolla. Kampanja korostaa myönteistä yhdessä tekemisen tunnetta, joka kanavoidaan käytännön toimintaan. Sen erityisenä tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten suhdetta luontoon ja metsiimme, osana kulttuuriamme ja kansainvälistyvää Suomea.

Kutsu on käynyt kaikille Suomessa asuville ihmisille, ulkosuomalaisille sekä Suomen ystäville muualla. Mukaan kutsutaan myös kaikki yhteisöt: kunnat, koulut, kirkot ja uskonnolliset yhteisöt, puolustusvoimat, yritykset, yhdistykset, järjestöt ja yksityiset kansalaiset. Myös muut Suomessa asuvat, vähemmistöryhmät ja maahanmuuttajat halutaan mukaan. Ulkomailta kutsutaan mm. suurlähetystöt, Suomi-koulut ja Suomen ystävät. Keskiössä ovat lapset ja nuoret. Heidän kauttaan katse on siis tulevaisuuteen.

Suomen 4H-liiton koordinoiman Suomi 100 -projektin tavoitteena on myydä vähintään 5 000 kuusta. Pakettia myyvät 4h-nuoret, ja niiden tuotto menee Suomen kulttuurirahaston alaisuuteen perustettavaan rahastoon lasten ja nuorten metsä- ja ympäristökasvatukseen.

LOPPUAJATUKSIA

Vaikka Suomi itsenäisenä valtiona on 100-vuotias, meidän historiamme kansana on kuitenkin huomattavasti pidempi – jopa niin pitkä, ettei alkuperästämme tai edes kotoutumisesta tänne ole saatu täysin tarkkaa kuvaa, koska moni kansakunnalle ja sen kulttuurille tunnusomainen elementti häipyy varhaishistoriamme tavoittamattomaan hämärään. Varmana voitaneen pitää, että mitään yhtenäistä Suomen kansan/suomalaisten “porukan” vaellusta ja päätymistä Suomen niemelle ei ole tapahtunut. Pikemminkin voidaan otaksua, että hakeutuminen on ollut sukujen ja perheitten pitkäaikaista rinnakkaiseloa – vähitellen tiivistyvää kulttuurista ja kielellistä yhteen kuuluvaisuutta ja vuorovaikutusta, jossa on havaittavissa sekä balttilaisia, slaavilaisia että skandinaavisia yhteyksiä.

Niitä 108 vuotta, jotka elimme Venäjän tsaarin alamaisina ennen itsenäisyyden julistusta, tai niitä edeltäviä 600 vuotta, jolloin “Suomi oli ruotsalainen”, voidaankin historiallisen Suomen kansan kannalta pitää jonkinlaisena välitilana, valmistautumisena yhtenäiseen ja omaehtoisuuteen suomalaisuuteen, pikemmin kuin vain puuttuvan itsenäisyyden vaiheena.

Vasta kun kansa oli kypsä, sen edustajat onnistuivat käyttämään hyväkseen tilaisuutta silloin kun se tarjoutui. Silloin – otollisten olosuhteitten ja monien onnellisten yhteensattumien ja kautta – toteutui haave itsenäisestä Suomesta. Selviytymistä ja säilymistä omaleimaisena ja kielellisesti suomalaisena kansakuntana kaikkien noiden vuosisatojen jälkeen voidaan syystä pitää suoranaisen ihmeenä.
Tosin vielä silloinkaan se ei ollut osaansa täysin valmis, vaan joutui käymään läpi omat sisäiset tilintekonsa. Tästä kaikesta me tämän päivän rauhassa ja suhteellisessa yltäkylläisyydessä elävät suomalaiset voimme tuntea nöyrää kiitollisuutta.

Kun me nyt täällä Palokassakin olemme juhlavuoden kunniaksi iskeneet lapiota turpeeseen ja istuttaneet oman tulevaisuuden puumme, olemme halunneet tehdä sen kunnianosoituksena maamme menneitten sukupolvien raivaajille, kansan keskuudesta nousseiden osaajien, henkisten johtajien sekä maan sitkeiden puolustajien muistolle. Samalla kun toivomme, että tämä puu kasvaisi terveenä ja kukoistavana vielä pitkään meidänkin sukupolvemme jälkeen, haluamme istuttaa sen symbolina vahvalle uskolle suomalaisen kulttuurin kestävyyteen ja kehityskelpoisuuteen menestyäkseen tulevien aikojen haasteissa.

Tulevaisuuden puun istutus 20.5.2017. Kuva Tapio Blomqvist