Aihearkisto: Yleiset

Yliopiston kulttuuriperintö -tapahtumasarja helmi-toukokuussa

7. Yliopistolla kulttuuriperintö -tapahtumasarja

Jyväskylän yliopiston Tutkijat kulttuuriperinnön äärellä -sarjassa pohditaan, mitä on tulevaisuusperintö, millä perusteilla jokin asia määritellään kulttuuriperinnöksi, keitä ovat kulttuuriperinnön portinvartijat ja vallankäyttäjät?

Kaikille avoimet tilaisuudet ovat pääsymaksuttomia ja löytyvät  https://jyu.fi/tiedettakaikille

6.2. klo 14-15.30 Puheenvuoroja kulttuuriperinnöstä

5.3. klo 14-15.30 Kenen identiteettiä kulttuuriperintö heijastaa

9.4. klo 14-15.30 Musiikkiperinne

14.5. klo 14-15.30 Kuinka museonäyttely hyödyntää tutkimusta?

Paikkana yliopiston kirjasto Lähde. Tilaisuuksista on myös verkkolähetykset.

Palokka-Seura toivottaa kaikille hyvää joulua ja rauhaisaa vuotta 2024

Oheinen joulukortti on lähetetty 80-vuotta sitten Helsingistä Rauha ja Kalle Minkkiselle 22.12.1943 päivätyllä postikortilla viimeisenä sotajouluna. Seuraavaa joulua 1944 vietettiin jo iloisemmin mielin rauhan jouluna, vaikka rauhan hinta olikin kaikille suomalaisille kova.

Rauha ja Kalle Minkkinen asuivat Hiekkapohjassa mökissään, joka oli alunperin Palokan Mankolan sotilasvirkatalon suola-aitta. Aitta oli siirretty 1930-luvulla Mankolasta Hiekkapohjaan ja muutettu ajan asumistarpeita vastaavaksi. Minkkiset asuivat vaatimattomasti tuvan ja peräkamarin mökissään vielä 50-luvulla niin, että kamari oli käytössä pääosin vain kesäisin. Mikkisten mökki on edelleen kuosissaan, muttei asumiskäytössä. Sen alkuperäinen rakennusvuosi ei ole tiedossa. Se on rakennettu mahdollisesti 1800-luvun alkuvuosina. Alkuperäisestä käytöstä suolavarastona muistuttivat valkoiset suolalle maistuvat raidat seinien punamultaisissa hirsissä.

Rauha ja Kalle Minkkinen kotinsa portailla 40-luvun lopulla.

Kuva ja kortti Palokka-Seuran valokuvakokoelmista (R. ja K.Minkkisen kuvat)

Kylä-OSKU -kysely

Jyväskylän yliopiston, Osallistava kulttuurisuunnittelu kylähenkeä vahvistamassa (OSKU) -tutkimushankkeen, toteuttamassa verkkokyselyssä pyydetään pysyvästi Palokassa asuvia ja Palokan kesäasukkaita kuvailemaan suhdetta lähiympäristöönsä ja omaan paikkakuntaansa.

Kyselyssä selvitetään paikkoihin liittyviä muistoja ja nimityksiä, yhteisöllisyyden kokemusta, yhteisten tilojen tarvetta ja toiveita paikkakunnan aktiviteettien kehittämisestä. Kyselyssä tiedustellaan myös, onko korona-aika muuttanut suhdetta omaan yhteisöön ja lähiseutuun. 

Karttapohjaisen verkkokyselyyn voi vastata 15-vuotta täyttänyt Palokan alueen asukas tai kesäasukas. Kyselyyn vastataan anonyymisti ja aineistoa käsitellään niin, ettei yksittäisiä vastaajia voida tunnistaa. Kysely aukesi ke 30.9. ja on auki helmikuun 2021 loppuun. 

Linkkit kyselyyn yläotsikosta tai eHarava-järjestelmässä https://query.eharava.fi/3383

Miten Linkin pitäisi kulkea? Vastaa kyselyyn 3.5.2020 mennessä!

Linkin eli Jyväskylän seudun joukkoliikenteen linjastosuunnittelu on käynnistynyt keväällä 2020. Uusi linjasto on näillä näkymin tarkoitus ottaa käyttöön 2023–24.

Voit osallistua linjastosuunnitteluun vastaamalla kyselyyn 3.5.2020 mennessä.

Keräämme kyselyn avulla näkemyksiä joukkoliikennepalveluiden järjestämisestä.

Myöhemmin julkaistaan vielä toinen nettikysely, jossa voit ottaa kantaa eri linjastovaihtoehtoihin.

Linjastosuunnittelun periaatteet

Linjastosuunnitelmalla edistetään Linkki tulevaisuuteen 2030 -kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamista. Uudella linjastolla halutaan tukea kestävän liikkumisen matkaketjujen muodostumista, vähentää liikenteen ympäristökuormitusta ja ottaa huomioon myös taloudellisuus. Suunnittelun pohjana on nykyinen linjasto, jonka parhaat ominaisuudet halutaan säilyttää ja niitä edelleen kehittää.

Linjastosuunnittelun avainsanoja ovat asetetut tavoitteet, nopeus, selkeys ja kysyntäpotentiaalin mukainen vuorotarjonta. Uusi linjasto muodostetaan nykyiseen tapaan ns. runkolinjojen ympärille. Runkolinjoista ja niitä täydentävistä linjoista muodostuu toimiva ja matkustustarpeisiin perustuva joukkoliikenneverkosto.

Uuden linjaston rakentamisessa otetaan huomioon asuminen, asukkaiden liikkumistarpeet ja työpaikkojen sijainnit. Suunnittelutyössä hyödynnetään maankäytön tietoja väestön ja työpaikkojen sijoittumisen nykytilanteesta ja kehittymisestä.Lisäksi tutkitaan poikittais- ja vaihtoyhteyksien tarve sekä mahdollisten alueterminaalien tarpeet ja sijainnit. 

Linkki tulevaisuuteen 2030 -ohjelmassa joukkoliikenteen kehittämisen lähtökohdaksi valittiin vaihtoehto, joka sisältää Superlinkiksi nimetyn, tiheällä vuorovälillä liikennöitävän linjan, kaksi vahvaa runkolinjaa, seutuliikenteen pikalinjat ja pääreitit sekä Citylinkiksi nimetyn, reittipohjaisen liikenteen.

Linjastosuunnittelun lähtökohdat (esimerkiksi Superlinkin toteuttaminen ja runkolinjaratkaisut) tarkentuvat suunnittelutyön edetessä. 
 

Linjastosuunnittelun eteneminen

Tavoitteena on päättää keskeisistä linjastoratkaisuista kesäkuun 2020 lopussa. Suunnitteluhanke on kokonaisuudessaan valmis viimeistään joulukuussa 2020.

Linjastosuunnittelu etenee vaiheittain seuraavasti:

  1. Superlinkin ja runkolinjojen reittien suunnittelu
  2. Seutuliikenteen pikalinjojen ja pääreittien suunnittelu
  3. Citylinkin suunnittelu sekä täydentävien ja muita linjoja syöttävien linjojen suunnittelu 
  4. Kokonaisuuden laadunvarmistus linjaston, suoritteiden ja liikennöintikustannusten osalta

Linjastosuunnitelmatyöstä vastaa Jyväskylän seudun joukkoliikenteen viranomaisen tehtäviä hoitava Jyväskylän kaupunki. Suunnitelmaa koostaa Ramboll Finland Oy.

Ulkokuntosali avattu Palokkaan

Palokan ulkokuntosali, kuva: A. Meskanen

Kesäkuun aikana on Palokkajärven rannalle urheilukentän kohdalle ilmestynyt kaupungin perustama ulkokuntosali.

Se on kätevästi ulkoilijoiden suosiman Palokkajärven rantaraitin varrella, rantalentopallokentän vieressä.

Kyseinen alue huolestuttikin jo palokkalaisia, se kun näytti jääneen vallan joutomaaksi pusikoitumaan.
Nyt kelpaa kuntoilijan treenata kehoaan upeassa järvimaisemassa!

Kuntoilua upeissa maisemissa, kuva: A. Meskanen

Palokan teatteri on aloittanut toimintansa

Uusi ja rohkea teatteri on aloittanut toimintansa!

Historiallinen Palokan Teatterin ensimmäinen kokoontuminen on pidetty ja nyt Palokassa on orastavaa teatteritoimintaa vuosikymmenten tauon jälkeen!

Paikalla ollut porukka on tulevasta Yksinäiset-näytelmästä innostunut. Rooleja jäi vielä auki ja niitä täytetään ensimmäisissä lukuharjoituksissa. Jos olet kiinnostunut näyttelemisestä Palokassa, ota yhteyttä!

Näytelmä soveltuu aikuisten näyteltäväksi. Etsitään myös apulaisohjaajaa, jolla on aiempaa kokemusta näytelmän ohjaamisesta. Lisätietoa ja yhteydenotot sähköpostilla: palokanteatteri@gmail.com.

Tästä Palokan teatterin omille sivuille

Jyväskylän metsäohjelman luonnos nähtävillä 8.5.-1.6.2018

Jyväskylän metsäohjelman luonnos on valmistunut ja se on nähtävillä kesäkuun alkuun saakka. Metsäohjelma viimeistellään nähtävilläolon jälkeen, ja on tarkoitus viedä kesäkuussa hyväksymiskäsittelyyn.

Tästä metsäohjelman sivuille ja linkkeihin

Vaikutusten arvioinnin pohjaksi teetettiin laskelmat Jyväskylän kaupungin metsistä ja puuston kehityksestä 50 vuoden päähän. Vuonna 2018 tehdyissä laskennoissa on käytetty metsäohjelman linjausten mukaisia rajoitteita ja tavoitteita, joiden avula on mallinnettu puuston kehityksen suuntaviivoja laskennallisten kasvumallien perusteella. Laskennat ovat suuntaa-antavia, eikä vuosittain tehtäviä toimenpiteitä määritellä suoraan niiden perusteella. Metsäohjelman linjaukset viedään käytäntöön metsäsuunnitelmaa päivittämällä.
Metsäohjelman kommentointi

Metsäohjelmaan voi antaa kommentteja sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@jkl.fi. Lähetä kommenttisi 1.6.2018 klo 15.00 mennessä.

Asukastilaisuus keskiviikkona 30.5.2018 klo 18.00

Metsäohjelmaa esitellään asukastilaisuudessa keskiviikkona 30.5.2018 klo 18 osoitteessa Rajakatu 35, Auditorio Tulikari (sisäänkäynti ammattikorkeakoulun pääovesta D1). Tervetuloa!

Lisätietoja: maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, puh. 014 266 5060, sähköposti: etunimi.sukunimi@jkl.fi.

Asukasillan 10.5.2016 muistio

Palokan asukasilta 12.5.2016
LIIKENNEJÄRJESTELYT PALOKASSA

Asukasiltaan Palokan koululle kokoontui 23 alueen liikennejärjestelyistä kiinnostunutta asukasta ja kaupungin sekä ELY- keskuksen asiantuntijaa keskustelemaan illan aiheesta.

Esille nousi seuraavia asioita:

Ritopohjantie:
 väylällä on kova liikennekuorma
 Palokan läpi johtavat väylät ovat osa valtion maantieverkkoa, mutta tavoitteena on, että Ritopohjantie siirtyy syksyllä -17 kaupungin ylläpitoon/hoitoon
 ELY ja kaupunki neuvottelevat parhaillaan kunnostustoimenpiteistä ja kunnostuksen laajuudesta, suunnittelu kunnostuksesta on käynnissä
 suunnitelmissa Ritopohjantie kunnostetaan varsin perusteellisesti, mm. kevyenliikenteenväyliä levennetään ja bussipysäkkien toiminnallisuutta kohennetaan
 liikenteen ongelmakohtia ovat Ritopohjantien ja Palokanorren risteys, Rovastintien risteys sekä Heinälammentien ja Seppäläntien (Ritopohjantien) risteys
 Heinälammentien, Rovastintien sekä Palokanorren risteyksiin ollaan miettimässä toimenpiteitä liikenteen sujuvoittamiseksi
 yleisön ehdotuksina on saada kyseisiin risteyksiin liikenneympyrät tai liikennevalo-ohjaus
 nyt on mietinnässä missä järjestyksessä korjaukset tehdään. Liikennemääriä tarkkaillaan sekä käyttäjien palautteita kuunnellaan. Tässä illassa nousivat vahvimmin esille Ritopohjantien ja Palokanorren risteys sekä Rovastintien risteys. Toisaalta Heinälammelta kuuluu selvä viesti Heinälammentien ja Seppäläntien risteyksen korjaustarpeesta.
 tämänhetkinen suunnitelma on aloittaa kunnostus Heinälammen päästä, koska kevyenliikenteenväylä on sieltä päästä huonoimmassa kunnossa. Näin ollen Palokanorren/Ritopohjantien risteys jäisi toteutettavaksi myöhemmin.
 Palokanorren/Ritopohjantien risteyksen toimenpiteiden suunnittelu kuuluu ELY-keskuksessa käynnistysvaiheessa olevaan Palokanorren tiesuunnitelman laatimiseen.
 liittymien korjaaminen on kallista ja vastaavanlaisia projekteja on menossa useassa kohteessa Jyväskylässä sekä Keski-Suomen alueella
 Ritopohjantien alittavat tunnelit ovat epäsiistejä ja liukkaita, niiden kohentamiseen muun korjauksen yhteydessä toivotaan huomiota
 alueen bussipysäkkien todettiin olevan hankalia käyttää, epäsiistejä ja vaikeasti hoidettavia (talvikunnossapito)
 todettiin, että hidastetöyssyt liikenneympyröiden yhteydessä poistetaan, tätä on jo suunniteltu käynnissä olevan työn yhteydessä

Palokanorsi:
 Paloka-orren kunnostuksen suunnittelu liittyy ELY-keskuksen käynnistämisvaiheessa olevaan tiesuunnitelman laatimisvaiheeseen
 kevyenliikenteen väylät ovat mutkaiset ja mäkiset ja näin ollen vaaralliset. Tämä tiedostetaan suunnitelmaa tehtäessä, hyviä ratkaisuja etsitään, mutta tehtävä ei ole helppo.
 ABC:n ja Terran liittymä on ruuhkainen ja hankala, tämä on suunnittelijoilla tiedossa

Tori:
 toriin ja sen viihtyisyyteen liittyen oli saatu ennakkoon yhteydenotto, joka on toimitettu kaupunkirakennepalveluihin käsiteltäväksi
 autotie kiertää torin ympäri, reunakivetykset puuttuvat joten pysäköinti leviää myös torialueelle
 torille kaivataan lisää istumapaikkoja
 torin välittömässä läheisyydessä oleva puistikko kaipaa kunnostusta

Muita esille nousseita asioita:
 Jyväskylän liikenteen kuljettajia kiiteltiin huomaavaisuudesta erityisesti Piilolan pysäkillä, osataan ajaa roiskuttelematta vettä vaikka pysäkille sitä kertyykin
 terveysaseman parkkipaikkojen ympärivuorokautista kiekkopysäköintiä ihmeteltiin, ehdotus oli, että kiekollinen aika olisi esim. 7:00-16:00
 todettiin, että kaikessa suunnittelussa on syytä huolehtia parkkipaikkojen riittävyydestä koulun, kirjaston ja liikuntapuiston tienoolla, nytkin on ajoittain ruuhkaa joten paikkoja ei saa ainakaan vähentää.
 kaupungilta kerrottiin, että pyöräteiden ”jympsyjä” eli teräviä reunakiveyksiä käydään systemaattisesti läpi koko kaupungin alueella ja niitä poistetaan ja loivennetaan
 Piilolassa ajonopeudet ovat korkeita, nopeusrajoitus merkinnät ovat kuluneita
Palautetta asiasta kuin asiasta kaupungin suuntaan on kätevä laittaa palautepalvelun kautta.

Valtion väyliä koskeva palaute kulkee eteenpäin paitsi kaupungin palautepalvelun kautta, myös ottamalla yhteyttä Liikenneviraston Tienkäyttäjän linjalle, p. 0200 2100 (24 h/vuorokaudessa).

Muistion kirjasi Hanna Tenhunen, asukasyhdyshenkilö p. 050 311 8980

Kokouksen osanottajan, Palokka-Seuran jäsen Kimmo Leimun lisäys muistioon:

Vaikka Saarenmaantien risteyksen merkitys liikennesuunnittelun kannalta tuli tilaisuudessa mielestäni jopa korostetusti mainituksi, tilanteen vakavuutta ei näytetä jostain syystä tajuttavan, koskapa asiaa ei tässäkään raportoinnissa mainittu.
Ruokkeentien liikennemäärät (myös Laajavuoren ”ohitusreitin” osana) ovat huomattavat, minkä lisäksi Palokan länsipuolen ”uuden asutuksen” tarpeet ja mitä ilmeisimmin Ruduksen louhinta- ja murskaushankkeet tulevat niitä edelleen jopa dramaattisesti lisäämään. Jo nykyisellään liittymä on vähintäänkin ongelmallinen erityisesti Palokkaan päin tultaessa, mutta tulevaisuuden tilannetta tuskin tohtii kauhistelematta kuvitella, kun yksityisautoiluun sekoittuu raskasta kuorma-autoliikennettä, jonka joukkoon pitäisi vieläpä koululaisten mahtua ilman kevytliikenneväylää. Kehotankin suunnittelijoita tutustumaan 4-tien länsipuolisen asutuksen kehitysnäkymien osalta erityisesti Ruduksen suunnitelmiin, jotta tuokin elementti – ja tämä argumentti – tulisivat selviksi. Koska kokemusten mukaan liikennesuunnittelu tarvitsee toteutuakseen vuosien työn, sen aloittaminen on itse asiassa jo pahasti myöhässä, joten suunnitelmalla ja toteutuksella on KIIRE!

Lyhyesti sanottuna: osana Palokan orren ”kompleksia” Saarenmaantien risteys on tasapainossa Ritopohjantien tarpeiden kanssa, ja edellyttää vakavaa huomiota liikenneväylien suunnittelijoilta. Asialla on huomattavaa merkitystä Palokan liikenteen sujuvuus- ja turvallisuus-tekijänä. Mikäli kustannukset ovat asiassa ongelmana ja esteenä, ehdotan myös, että kaupunki asettaa riittäviä velvoitteita Rudukselle Saarenmaantien raskaan liikenteen aiheuttajana sen osallistamiseksi tämän liittymän, mutta myös kevytliikenneväylän rakentamiseen.