Palokka 2040 -visio on valmistumassa. Esittely Palokan 23. kulttuuripäivillä Palokan aluekirjastolla tiistaina 14.11. klo 17.30
Vision esittelyn suorittaa visiotyön vetäjä Markku Paananen, Palokka-Seurasta. Visiotyön työryhmänä on toiminut Palokka-Seuran hallitus
Vision painettu versio valmistunee marraskuussa ja se julkaistaan pdf-versiona tällä sivustolla.
Palokka-Seura teki Palokassa tammi-kesäkuussa 2022 asukaslähtöistä kehittämisyhteistyötä ajatuksena kehittää uudenlaisia palokkalaisia konsepteja Palokan tulevaan kehittämiseen.
Aivo- ja lihastyön tekevät Jyväskylän ammattikorkeakoulun 18 opiskelijaa.
Ensimmäinen vaihe Palokka-Seuran kehittämistoiminnan yhteistyössä oli Jyväskylän yliopiston kanssa 2020-2021 toteutettu Palokan Kylä-Osku, jonka kuvaus ja tuloksia alla.
Seuraava vaihe toteutettiin syksyllä 2021 JAMK:n 64:n opiskelijan voimin InnoFlash – Palokka-Visio 2042. Visiot toteutettiin asukkaita haastatellen ja opiskelijoiden ideoimana ja tuotoksena syntyi yhteensä 12 erilaista näkemystä Palokan kehittämiseen. Niistä on myös kooste sivun alaosassa.
Kolmas vaihe on alkanut. Kolmannessa vaiheessa on ideana kehittää Palokkaa – luoda uudenlaisia palokkalaisia konsepteja.
Hyödyt palokkalaisille ja Palokan kehittämiseen
JAMK:n ja Palokka-Seuran yhteishanke ja opiskelijoiden Resbonsible Business Concepts-kurssi toimii jatkumona marraskuussa 2021 opiskelijoiden tekemälle Palokka-Visio 2042 työlle. Nyt aihepiirejä työstetään pidemmälle. Samalla kerätään lisää taustamateriaalia InnoFlash ja Kylä-Oskussa saatujen mielipiteiden ja tiedon tueksi.
Hankkeella on ohjausryhmä, joka seuraa projektin etenemistä, ohjausryhmä voi mm. ottaa kantaa konseptiaihiohin ja antaa niille suuntaa.
Hankkeessa kehitetään Palokan palveluita koskevia aihealueita niin, että niitä voidaan käyttää ainakin keskustelun pohjana alueen kehittämistä koskevissa tapaamisissa.
Hankkeessa voidaan nimetä kehittämisalueita, niin että ne vastaavat palokkalaisten ja Palokka-Seuran kiinnostuksen kohteita.
Tarkoituksena on sijoittaa hahmotellut konseptit kartalle, ja huomioida alueen erikoispiirteet
ja mahdolliset tarpeet.
Konseptit rakennetaan konkreettiselle helposti ymmärrettävälle tasolle.
Iso osa materiaaleista on englanniksi, mutta keskeinen materiaali tuotetaan myös suomeksi.
Tammikuussa 18 opiskelijaa neljässä ryhmässä miettii oman rajatun aihealueen / teeman ja tekee taustatyötä erilaisin kehittämismenetelmin. Samalla he tutustuvat kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämisen suuntauksiin.
Helmikuussa he hankkivat taustatietoa Palokasta, tutkivat Palokkaa, saavat ohjeistusta ohjausryhmältä ja Palokka-Seuralta. Aloittavat asukaslähtöisen työn mm. haastatellen palokkalaisia. Analyysi aloitetaan ja tuotetaan materiaalia taustatyön pohjalta.
Maalis-huhtikuussa tehdään töitä kädet savessa, ideointia kirkastetaan, rakennetaan uusia ideoita ja rakennetaan konsepteja Palokkaan ja ne testataan. Kehittämismallien suunnittelu ja rakentaminen alkaa.
Huhti-toukokuussa asiat tehdään näkyviksi visualisoinnin vaiheessa. Viimeistellään konseptit/mallit ja laaditaan lopputyö ja rakennetaan esitykset omista ideoista, konsepteista ja valmiista toimintamalleista. Toukokuun lopulla tulokset esitellään Jyväskylän kaupungille, Palokka-Seuralle, JAMK:lle, yliopistolle ja palokkalaisille (julkisesti mahdollisesti Pelimannitalolla tai aluekirjastossa, mikäli tilanne sen sallii)
Palokka-Seuran tavoitteena on kerätä näillä hankkeilla faktaa ja visioita Jyväskylän kaupungin kanssa käytävän kehityskeskustelun tueksi, jotta asukkaita kuullaan ja Palokkaa kehitetään tulevaisuudessa turvallisena ja viihtyisänä asuinalueena.
Aikaisemmin tapahtunutta:
KYLÄ-OSKUN tuloksista politiikka.fi – sivustolla
Politiikasta on Valtiotieteellisen yhdistyksen lehti, joka tekee tutkimuksesta ymmärrettävää, kiinnostavaa ja hyödyllistä.
Siteeraus artikkelista:
” Palokan asukkaat kokevat, että aluetta kehitetään pirstaleisesti, eikä kaupunki ota vastuuta laajemmasta aluekehittämisestä.
Kylä-OSKU hankkeessa tunnistettiin haasteita ja solmukohtia, joita yhdyskuntasuunnitteluun ja alueiden kehittämiseen liittyy. Toisen tutkittavan alueen, Jyväskylän Palokan, kohdalla ilmeni, etteivät asukkaat pidä mielekkäänä osallistumista esimerkiksi kaupungin teettämiin kyselyihin tai kuulemistilaisuuksiin, sillä osallistuminen ei johda konkreettisiin vaikutuksiin, eikä kuulemisilla ole seurauksia, tai niistä ei ainakaan tiedoteta mitenkään.
Kylä-OSKU-hankkeen prosessit toivat myös esiin, kuinka Palokan asukkaat kokevat, että aluetta kehitetään pirstaleisesti, eikä kaupunki ota vastuuta laajemmasta aluekehittämisestä. Myös Palokan alueen asukkailla itseltään puuttui yhteinen visio oman asuinalueen kehittämisestä.
…… Tärkeää olisikin, että asukkaat pääsisivät keskustelemaan myös asuinalueiden kokonaissuunnitelmista ja tulevaisuuden visioista. Palokassa Palokka-Seura ry aktivoitui asiassa ja aloitti visiotyön yhteistyössä JAMK:n Yritystehtaan kanssa.”
Koko Kylä-Oskua koskeva artikkeli on luettavissa Politiikasta lehden nettisivulla. Politiikasta on tiedettä yleistajuistava lehti, joka julkaise tutkijoiden analyyseja yhteiskunnallisista ilmiöistä ja yhteiskunnallisesta tutkimuksesta:
Kylä-Oskusta
Osallistava kulttuurisuunnittelu kylähenkeä vahvistamassa.
Hankkeen karttapohjainen yhteenveto Palokan asukkaiden suosikkipaikoista, epämiellyttävistä paikoista ja kehityskohteista on tutustuttavissa verkossa: https://www.thinglink.com/scene/1455800051249971201. https://politiikasta.fi/asukasosallisuus-alueiden-kehittamisessa-naennaisesta-rituaalista-jatkuvaan-vuorovaikutukseen/