Aihearkisto: Palokka-kirja

Palokka-kirja ehdokkaana Vuoden kotiseututeokseksi

palokka_etukansi_v9_Century Gothic Normal-v2-001

Vuoden kotiseututeokseksi ehdolla 65 julkaisua eri puolilta Suomea

Paikallinen historia, kotiseudun tapahtumat ja kehitys sekä paikallisten asukkaiden muistot kiinnostavat. Kotiseututeos – tietokirja, romaani tai vaikka puuhakirja – tarjoaa näitä sopivassa paketissa. Suomen Kotiseutuliitto jakaa Vuoden kotiseututeos -palkinnon, joka kannustaa kotiseutukirjojen tekijöitä ja tuo näkyvyyttä hyvälle kotiseutukirjallisuudelle. Tänä vuonna Vuoden kotiseututeoksen titteliä tavoittelee peräti 65 julkaisua eri puolilta Suomea.

Suomessa julkaistaan vuosittain lukuisia kotiseutukirjoja, joiden lähtökohtana on tyypillisesti paikkakunta, kaupunginosa tai kylä. Ne esittelevät seudun historiaa ja kulttuuriympäristöä sekä kertovat sukujen tarinoita. Kotiseutukirjallisuudessa on tärkeää luotettavuus, paneutuminen ja informatiivisuus sekä paikallisten näkökulmien mukaan ottaminen. Hyvä kotiseututeos antaa tietoa niin entisille, nykyisille kuin uusille asukkaille.

Suomen Kotiseutuliitto on jakanut vuodesta 2009 Vuoden kotiseututeos -palkinnon. Tänä vuonna kilpailuun tuli määräaikaan 31. toukokuuta mennessä 64 ehdokasta. Kilpailuun voi osallistua kirja, joka on julkaistu palkitsemisvuonna tai sitä edeltävänä vuonna.

Päivi Salonen valitsee voittajateoksen

Kotiseutuliito nimeää vuosittain Vuoden kotiseututeos -raadin, joka valitsee ehdolla olevien teosten joukosta kilpailun finalistit. Lopullisen palkinnonsaajan päättää Kotiseutuliiton nimeämä valitsija.

Tänä vuonna valitsijana toimii opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen. Palkintoraatiin kuuluvat tietokirjailija Harri Turunen, kotiseutututkija Jouko Hannu, ministeri Raimo Sailas ja toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, joka toimii myös raadin puheenjohtajana.

Finalistit valikoidaan vertailemalla ehdolla olevien teosten ulkoasua, kuvatarjontaa, taittoa, viimeistelyä, tekstien loogisuutta sekä miten sisältöaines on valittu ja toimitettu. Valintaan vaikuttaa myös tarjotun tiedon yleistettävyys sekä se, miten sisältö sijoitetaan laajempiin kokonaisuuksiin.

Vuoden kotiseututeos julkistetaan Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla 1. lokakuuta. Julkistamistilaisuus pidetään Kuisti-lavalla klo 14.00–14.30.

Lisätiedot:
Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo, puh. 040 733 7033, etunimi.sukunimi @ kotiseutuliitto.fi

Vuoden kotiseututeos 2016 -ehdokkaat
(aakkosissa tekijän nimen mukaan)

Aalto, Petri 2015: Turku vanhoissa postikorteissa.
Ahonen, Raija & muu toimituskunta 2015: Valtatien varrelta. Tarinoita ja kuvia Leppävaarasta ja Harakasta.
Alhoranta, Jukka: Polttila – kylä ja sen asukkaat.
Haapanen, Reija & Hautamäki, Lauri 2015: Yrittävä Kauhajoki – Tervanpoltosta tehtaisiin.
Hagelstam, Wenzel & Jussila, Matti 2016: Vakka Suomessa.
Hanni, Eero (toim.): Kotosin Kannuksesta – Historiaa, kuvia ja tarinoita.
Hohko, Armi 2015: Jaatsin valtiatar – ja muita taitajia, hankkeita ja arkisia havaintoja Tyrväältä.
Hytönen, Sinikka 2015: Muistelmia Etu-Ikolasta.
Hyytiäinen, Annikki 2016: Torvisoittoa Elias Nuppolan johdolla.
Hänninen, Marja-Liisa (toim.): Kaarisilta juurille – Ida ja Juho Niemen elämään Kangasalla.
Ikonen, Antti 2015: Vihtasilta – Reittien risteyksessä.
Ikonen, Jorma: Kylä joen mutkassa – Möhkö.
Junno, Seija 2015 (toim.): Lehonsaaren veräjällä – Väkeä ja väkkäröitä.
Junno-Huikari, Karoliina, Koivisto, Andreas & Koivisto, Riina 2015: Kylä risteyksessä – Byn i vägskälet.
Jäppinen, Jouni 2016: Ikuiset seprat – Tytärsaarelaisten ja virolaisten suhteet ennen toista maailmansotaa.
Jäppinen, Jussi 2015: Hauskanlainen katuperspektiivi – Kaupunkikuvallinen aikamatka Jyväskylässä.
Kangas, Raili et al. 2015: Tanhua ennen ja nyt. Tarinoita Luirojoen ja Kiurujärven rannoilta.
Karhulähde, Ira & Orrenmaa, Anssi 2015: Hirvijärven hukutettu kylä – Eteläpohjalainen kylä erämaajärven rannalla ennen ja jälkeen tekoaltaiden.
Kauhanen, Jouni & Jaukka, Esko 2015: Talolla tavataan – Muhoksen työväenliike 1905–2015.
Kekkonen, Leena 2012 (toinen painos 2015?): Omenoita oksat täynnä. Tietoja ja tarinoita Anna Maria Eliaantyttärestä, hänen pojastaan Jussilan Aatamista ja heidän jälkeläisistään.
Ketolainen, Päivi & toimituskunta 2016: Yhtä kylää – Arvenmäen – Asemamäen kyläkirja. (Julkaistaan heinäkuussa 2016.)
Kivilä, Hannu 2015: Lahtelaisen sanakirja.
Knuutinen, Jorma, Karki, Eila & Palokangas, Risto 2015: Konneveden kunniaksi – Kertomus kansallisveden suurjärvestä.
Kolin kotiseutuyhdistys ry 2016: Elämää kansallismaisemassa – Koli kautta aikojen.
Kulmala, Viktoria, Ahtiainen, Kari & Pilhjerta, Eila 2015: Kotiseutuni Mynämäki.
Kuusankoski-Seura 2015: Pilkanmaan kyläkirja.
Könönen, Janne 2015: Palokka – Kaskimaista kaupunginosaksi.
Lahtinen, Rauno & Otronen, Merja 2015: Turun jugend.
Lappeen kotiseutuyhdistys ry 2015: Läpi kuuden vuosisadan – Lappeen seurakunta 1415–2015.
Lassila, Mirja, Aho, Aila et al 2014: Sääksjärvi – Hallapuro -kyläkirja. Historiaa, perinnettä ja kotiseututietoa Vimpelin Sääksjärven ja Hallapuron kylistä.
Leiviskä, Matti 2015: Pyhännän historia 1: kivikaudelta 1900-luvulle.
Leiviskä, Matti 2015: Pyhännän historia 2: itsenäistymisestä vuoteen 1959.
Luotola, Hannu 2016: Itsenäinen isänmaa – yhteinen asiamme.
Luttinen, Jaana 2015: Ortodoksinen kirkkopolkumme – Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan historia 1950–2015.
Luvia Seor 2016: Luvia – värityskirja – färgläggningsboken.
Mattila, Leena 2016: Luolalasta se alkoi… Naantalin Maa- ja kotitalousnaiset 90 vuotta.
Mämmelä, Aarne, Honkakoski Merja, Kaartinen, Anja & Kotila, Erkki 2016: Vihannin kirja II: Vihanti 450 vuotta.
Nieminen, Jarmo 2016: Keisarin perintö – Kertomuksia Helsingin sotilassaarten historiasta.
Niskanen, Riitta 2015: Ihanuuden tähden – lahtelaisten puistoja ja puutarhoja.
Nummela, Jouko 2015: Rollaattorilla Runtsalle… retkiä muistojen Raumaan.
Nyyssönen, Paavo 2013: Lempyyn historia.
Olkanen, Tuula & Qvintus, Tanja 2015: Kettukivellä.
Paalu, Ulla-Maija 2015: Hyv’ yötä jää nyt rakkahin – Mailis ja Eino Saaren kirjeitä 1941–1946.
Penttilä, Paula 2015: Nisalahti – Kuninkaantien helmi. Rantakylä Säkkijärvellä.
Perttula, Marja-Riitta 2015: Liedon paikannimiä ja tarinoita.
Pieksämäki-Seura 2015: Tienristiltä torille – Pieksämäen kirjonkylän kyläkirja.
Pietiläinen, Rauni 2016: Aune Laaksi – elämästä ja runoista.
Ranta, Tapio ja työryhmä 2015: Rajamäell’ korkealla – Rajamäen kyläkirja.
Ranta-Maunus, Alpo (toim.) 2016:Piiskoomännyn juurelta – Kuortaneen Salmen kyläkirja.
Saario, Tenho 2015: Lehmällä Lappiin – ensimmäinen osa.
Salo, Altti A. & Sundelin, Raimo 2015: Vanha Rauma. Old Rauma.
Salo, Marja-Leena 2015: Into & Polte. Nuutajärven lasikylän tekijöiden tarinoita.
Saunakallion asukasyhdistyksen Aikamatka-työryhmä 2016: Sauna kalliolla – tarinaa Järvenpään Saunakalliosta.
Tallavaara, Kari 2016: Tarinoita Kairalasta.
Timoharju, Sauli ym. 2015: Söyringin kylän talot ja ihmiset ennen vanhaan.
Toimituskunta (Kuusjärvi, Raili, Lind, Tuula, Nybäck, Reijo, Nybäck, Riitta) 2016: Kylä Tuusulanjärven ja rautatien kupeessa – Tuomalan kyläkirja.

Palokka-kirja myyty loppuun

palokka_etukansi_v9_Century Gothic Normal-v2-001

Palokka – kaskimaista kaupunginosaksi -kirja on nyt loppuunmyyty.

Kiitos kaikille kirjan hankkineille tuesta Palokka-Seuran tekemää kotiseututyötä kohtaan!

Päätöstä uusintapainoksesta ei ole tehty suuntaan tai toiseen. Mikäli olet kiinnostunut kirjan mahdollisesta lisäpainoksesta, ilmoita yhteystietosi sitoumuksetta Seuran sihteerille osoitteeseen info [at ] palokka.fi

Kylä tutuksi -luento Keski-Suomen museossa – aiheena Palokka 16.2

Luentosarjassa pohditaan Jyväskylän kaupungin ja seudun menneisyyttä ja tulevaisuutta eri näkökulmista. Luennot avaa Jyväskylä Seuran puheenjohtaja Mirja Knuuttila. Järjestäjät: Jyväskylä Seura ry, Keski-Suomen museo ja Jyväskylän kansalaisopisto.

Aika: tammi-huhtikuussa, joka kuukauden kolmas tiistai, klo 18-19.30
Paikka: Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 7 (paitsi 15.3. Ruusupuisto-rakennus, Alvar Aallon katu 9)

Luennoille on vapaa pääsy.

16.2. Palokka – kaskimaista kaupunginosaksi

Janne Könönen, FM, Tuomo Blomqvist ja Elli Ojaluoto, Palokka-Seura
Tekijät kertovat sanoin ja kuvin Palokan historiasta ja kehityksestä aina nykypäivään. Teosta Palokka – kaskimaista kaupunginosaksi on tilaisuudessa myytävänä signeerauksella.

Palokka – kaskimaista kaupunginosaksi -teoksen julkistaminen 20.11.2015

palokka_kannet_v9_Century Gothic Normal-v2

Palokka-Seuran kustantama ja vuosia valmisteilla ollut teos Palokka -kaskimaista kaupunginosaksi on ilmestynyt. Teoksen on kirjoittanut FM, tietokirjailija Janne Könönen, jonka käytössä on ollut runsas avustajakaarti.

Kirjan julkistamistilaisuus pidetään perjantaina 20.11.2015 klo 11.00 Palokan aluekirjastossa, Koivutie 5.

Paikalla on Palokka-Seuran edustajien ja kirjatyöryhmän lisäksi kirjan kirjoittaja Janne Könönen, kuvien valinnasta ja kuvateksteistä vastannut Tuomo Blomqvist sekä taittaja Jari Järvinen.

Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.